Noin joka kolmannen leimikon korjuujäljessä huomautettavaa

Korjuujälki oli viime vuonna hyvää lähes kahdella kohteella kolmesta. Kuva: Jarmo Palokallio

Metsäkeskuksen mukaan metsänomistajat ovat huolehtineet hyvin kasvatusmetsien ennakkoraivauksista. Korjuujälkitarkastuksissa eniten huomautuksia annettiin puustovaurioista ja hakkuukoneiden maastoon jättämistä painaumista.

Talousmetsien kasvatushakkuiden korjuujälki oli hyvää yli 60 prosentilla kohteista. Tulos oli edellisvuotta parempi, jolloin korjuujälki oli hyvää noin puolella tarkastetuista kohteista. Huomautettavaa oli noin kolmasosalla kohteista. Virheelliseksi luokiteltua korjuuta ilmeni vähän.

Eniten huomautettavaa tarkastajilla oli puustovaurioista ja hakkuukoneiden maastoon jättämistä ajourapainaumista sekä liian leveistä ajourista. Monella kohteella puustoa oli myös harvennettu liikaa, ja puuston tiheys jäi alle metsänhoitosuositusten.

Kaikista havaituista vaurioista puuston runkovaurioita oli noin 3-4 prosenttia ja juurivaurioita noin 0,5 prosenttia.

Maakunnallisessa vertailussa korjuujälki oli parasta Keski-Pohjanmaan leimikoissa ja heikointa Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa.

Metsäkeskuksen tarkastuksissa mitattiin talousmetsien kasvatushakkuissa vaurioituneen ja kasvamaan jääneen puuston määrää sekä maastovaurioita. Korjuulaadun arvioinnin perusteena ovat hyvän metsänhoidon suositukset, metsälaki ja sertifiointikriteerit.

Kasvatushakkuiden ennakkoraivaukset ovat parantaneet korjuujälkeä. Viime vuonna ennakkoraivauksista oli huolehdittu suositusten mukaisesti valtaosalla tarkastetuista kohteista.

"Tyypillisesti puustovaurioita syntyy runsaasti kohteilla, joissa puusto on kasvanut ylitiheänä. Tällaisilla puunkorjuutyömailla ennakkoraivauksella pystytään usein pienentämään puuston vaurioitumisriskiä merkittävästi. Puulajeista koivu ja kuusi kärsivät mäntyä enemmän korjuuvaurioista", sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka.

Metsäkeskus tarkasti kasvatushakkuiden korjuujälkeä 206 leimikolla viime vuonna.