Kortejärvi: ”Metsätilan taloudellinen potentiaali jää yhteisomistamisessa vajaaksi”
”Jos metsätilalla on useita omistajia, rahoittajan näkökulmasta se ei ole kovin houkutteleva pantin kohde”, kirjoittaa Aarteen kolumnisti Petri Kortejärvi.
Vuoden 2003 yhteismetsälain uudistuksen jälkeen perhe- ja sukuyhteismetsiä on perustettu satoja. Kuva: Sanne Katainen23.11.202309:00
Metsätilasta luopuva tai tilan perinnöksi jättävä haluaa kohdella seuraavaa sukupolvea tasapuolisesti. Tämä on ymmärrettävä tavoite, mutta silti kannattaisi välttää metsän yhteisomistuksen muodostumista. Harvassa taitavat olla ne yhtymäosakkaat, jotka parin vuosikymmenen jälkeen toteavat, että näin on ollut hyvä ja mitään en muuttaisi.
Omaisuudelle muodostuu arvoa, kun sitä omistaa ja hallitsee itse. Metsätilan taloudellinen potentiaali jää yhteisomistamisessa vajaaksi.
Metsätila on kiinteää omaisuutta, mutta jos tilalla on useita omistajia, rahoittajan näkökulmasta se ei ole kovin houkutteleva pantin kohde. Vakuuksien merkitys ei ole vähenemässä, vaikka rahoituspäätöksiä tehtäessä lainanhoitokyky on keskeinen tekijä.
Jos omistuksessa on useita metsätiloja, niitä kannattaa siirtää erikseen perillisille niin, että yhteisomistamiselta vältytään. Tai sitten tehdään spv-ehtoinen kauppa yhden perillisen kanssa ja kauppasummaa siirretään muille osallisille riittävän tasapuolisuuden varmistamiseksi.
Yhteismetsälain uudistus vuonna 2003 mahdollisti yhteismetsän perustamisen metsänomistajien tai -omistajan omalla päätöksellä. Lakimuutoksen jälkeen perhe- ja sukuyhteismetsiä on perustettu satoja.
Yhteismetsämuotoisella metsänomistamisella on useita etuja, joista merkittävin on selkeä, enemmistöpäätöksiin perustuva toimintakyky. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että perheyhteismetsässä jopa satojen hehtaareiden metsäomaisuus menettää arvonsa lainan vakuutena ja että yksittäisen osakkaan on vaikea realisoida osuuttaan.
Rahoittaja joutuu arvioimaan, löytyykö markkinoilta ostajaa esimerkiksi 20 prosentin osuudelle perheyhteismetsästä sekä sitä, mihin hintaan kauppa syntyisi. Kummastakaan ei ole varmuutta, eikä vakuusarvoa voida vahvistaa.
Perheyhteismetsän vähemmistöosakkuutta ja aiemmin jaettua vuotuista ylijäämää ei voi yksinään pitää kovin vahvana osoituksena osakkaan lainanhoitokyvystä.
Osakas on hankalassa tilanteessa, jos hän haluaa myydä osuutensa suvun yhteismetsään. Yhteismetsällä tai sen osakkailla ei ole velvollisuutta ostaa osuuksia, ja ulkopuolisten kiinnostus tulla vähemmistöosakkaaksi perheen yhteismetsään on todennäköisesti vähäinen.
Osuuksien kauppahinta ei muodostu markkinoilla ainakaan yhtä tehokkaasti kuin tuottoarvoltaan vastaavalla metsätilalla senkään takia, että yhteismetsäosuuksien kaupassa ostajalle ei muodostu metsävähennyspohjaa.
Suoran metsänomistuksen etuna on se, että omistusaikana metsästä on saatavissa muutaman kerran isompia hakkuutuloja. Tarvittaessa metsätilan tai osan siitä voi myös myydä suhteellisen nopeasti. Vastaavaa mahdollisuutta ei ole perheyhteismetsän osakkaalla.
Yhteismetsää ei kannata perustaa metsäsijoittamisen työkaluksi sillä ajatuksella, että yhteismetsä ottaa myöhemmin lainaa ja kasvaa ostamalla metsätiloja. Tällä mallilla vakuudet loppuvat nopeasti kesken, jollei metsässä ole jo perustamishetkellä tavallista enemmän hakkuumahdollisuuksia.
On hyvä muistaa sekin, ettei yhteismetsän osakastiloja ja niillä olevia yhteismetsäosuuksia voi arvostaa eikä pantata yhteismetsän lainojen vakuudeksi.
Perheyhteismetsän osakkaiden tavoitteet ja toiveet muuttuvat, kun aikaa kuluu. Yksi osakas haluaa kasvattaa yhteismetsää ostamalla metsätiloja, toinen arvostaa enemmän osakkaille jaettavaa tasaista ylijäämää, kolmas ehkä haluaa suojella ison osan yhteismetsän maista. Riitoja ei yhteismetsämuotoinenkaan omistus pysty estämään.
Kannattaa miettiä tarkasti, onko järkevää kahlita seuraavia sukupolvia yhteismetsämuotoiseen omistamiseen. Mikäli yhteismetsä omistusmuotona kiinnostaa, on parempi jättää päätös sen perustamisesta seuraavalle polvelle.
Suomessa on jo kattavasti alueellisia, isoja yhteismetsiä, jotka ovat halukkaita ottamaan uusia osakkaita. Isompien yhteismetsien osuuksille on markkinoilla tarvittaessa ostajia. Rahoittajan näkökulmasta isojen ja pitkään toimineiden yhteismetsien osuudet on myös helpompi arvostaa vaikkapa osakkaan hakeman asuntolainan vakuutena.
Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsänomistaja Petri Kortejärvi (s. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
