Metsätietä kunnostetaan pohjoisessa ennätysmäärä
Kilvenaavan metsätiellä Rovaniemellä on meneillään tien perustuksen korjaus. Työtä seuraavat tiekunnan puheenjohtaja Risto Saarijärvi (vas.) ja Otson metsäpalveluesimies Jukka Ylisirniö. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoROVANIEMI
Kemeralain uudistus ja tiedossa oleva tukiehtojen heikentyminen ovat panneet vauhtia metsätiestön perusparantamiseen etenkin Pohjois-Suomessa.
”Koko maassa perusparannushankkeita hyväksyttiin rahoitettavaksi 16,1 miljoonalla eurolla yhteensä 2 698 kilometrille kesäkuun loppuun mennessä. Summaan sisältyy myös ennen vuotta 2015 hyväksyttyjen rahoituspäätösten toteuttamiseksi tarvittava tuki”, hankehallinnon päällikkö Pekka Hovila Suomen metsäkeskuksesta kertoo.
Hankkeet painottuvat Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen, jossa kemeratukea myönnettiin 737 tiekilometrille.
Lapissa myönnettiin 3,6 miljoonan euron suunnittelu- ja toteutustuet 284 tiekilometrin ja 61 kohteen perusparantamiseksi. Pohjois-Pohjanmaalla tuen piiriin hyväksyttiin 374 kilometriä 32 kohteessa, tukea myönnettiin 3,9 miljoonaa euroa. Kainuussa rahoitettiin 79 kilometriä ja 23 kohdetta, tukea myönnettiin 650 000 euroa.
Tiehankkeet nauttivat valtiontukea toistaiseksi. Kemeratukitasoon on luvassa uusia heikennyksiä mahdollisesti jo ensi keväänä, sillä kemeralakia aiotaan rukata uudelleen.
Tuki heikkeni jo kemeralain uudistuksen myötä, kun aiemmin tuen piirissä olleet suunnittelukulut siirtyivät tieosakkaiden maksettaviksi.
Pohjoisessa on pantu vireille uusia perusparannushankkeita myös voimassa olevan kemeralain aikana. Hankehakuun tulossa olevien kohteiden määrän arvioidaan olevan satoja kilometrien luokkaa.
Metsäkeskuksesta lohkaistun Otso metsäpalvelujen vetämiä perusparannushankkeita on vireillä Lapissa tuplaten normaaliin verrattuna.
”Noin 300 kilometrin hankkeet valmistuvat vuoteen 2018 mennessä”, Otson metsäpalveluesimies Jukka Ylisirniö Rovaniemeltä kertoo.
Maanomistajien kiire tieremonttiin olisi Lapissa perusteltua ilman tukeakin.
1970-luvulla rakennetut metsätiet ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Osalla tiestöä on menossa jo toinen korjauskierros.
Valmiiksi urakoitu metsätie maksaa Lapissa keskimäärin 14 000 euroa kilometriltä. Vireillä olevien hankkeiden hintalappu on noin 4,2 miljoonaa euroa.
Rovaniemen Saarikämässä on meneillään Kilvenaavan metsätien perusparannus. Tien vaikutusalueella on noin 1 000 metsähehtaaria, joista suurin osa on hoidon tarpeessa.
”Haluamme pitää alueen nuoret metsät kesäkorjuukelpoisina. Remontti tulee tarpeeseen”, tiekunnan puheenjohtaja Risto Saarijärvi sanoo.
Huonoon kuntoon painunut 40-vuotias tie saa uuden rungon ja pinnan, 19 tierumpua ja uudet ojat yhteensä 5,6 kilometrin osuudelle. Kulutuskerrosta ajetaan 700–800 tonnia kilometrille.
Hanke polkaistiin käyntiin jo edellisen kemeralain aikana tuen maksimoimiseksi, mutta tie olisi pitänyt korjata joka tapauksessa lähivuosina.
Sateella tie muuttui rapakoksi ja pintaan pyrkivät kivet vaikeuttivat jo autoilua.
Tiekunnassa on 16 osakasta, jotka jakavat 75 000 euron korjauslaskun. Suurin osakas maksaa kustannuksista kolmanneksen. Muilla korjauslasku on 2 000–3 000 euroa.
Valtio perii osakkailta lisäksi 24 prosentin arvonlisäveron.
Lapissa valtio maksaa tieosakkaille 60 prosentin tuen, Kilvenaavan tapauksessa myös suunnittelukustannukset. Täten maksettava osuus on 40 prosenttia. Suunnittelun hinta on
1,5–3 euroa metriltä.
Ylisirniön mukaan valtion tukeman metsätien rakentaminen on kannattava sijoitus. Kunnollinen tie sekä nostaa puun kantohintaa että kohentaa metsätilojen arvoa.
Tuetuissa perusparannushankkeissa tien takaisinmaksuaika on keskimäärin viisi vuotta. Ilman tukea tie maksaa itsensä keskimäärin 12 vuodessa.Metsätiestöä on Suomessa reilu 135 000 kilometriä. Siitä 80 000 kilometriä sijaitsee yksityismailla.
Kari Lindholm
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
