"Sukuvikahan tämä on" – Tiivis työyhteisö ja hyvä palkka ovat paperimiehen työn etuja

27-vuotias Jani Kalteinen viihtyy paperimiehen työssä UPM:n Jämsänkosken tehtaalla. Kuva on otettu tammikuussa ennen Paperiliiton lakon alkamista. Kuva: Petteri Kivimaki

Laukaalaisen Jani Kalteisen suvussa on pitkä perinne paperimiehen töistä.

27-vuotias Kalteinen astelee paperimiehenä isänsä ja isoisänsä jalanjäljissä tehtaanpiipun varjossa.

"Sukuvikahan tämä on. En kuitenkaan ajatellut nuorempana, että minusta automaattisesti tulisi paperimies. Menin kesätöihin paperitehtaaseen, ja siitä tämä kaikki lähti", Kalteinen muistelee.

Nuori mies päätyi armeijan jälkeen kesällä 2013 kesätöihin Kirkniemen tehtaalle Lohjalle.

"Kesälomituksen jälkeen tuli erimittaisia määräaikaisuuksia. Olin nelisen vuotta pätkissä töissä Lohjalla vuosina 2013–2017", Kalteinen kertoo.

Laukaalaisen ystäväpiiri, suku ja sosiaalinen elämä ovat kuitenkin voimakkaasti Keski-Suomessa.

"Siitä syystä aloin hakea töitä kotimaakunnasta, ja täältä Jämsänkosken UPM:n tehtaalta sitten tärppäsi. Helmikuussa pääsin tänne tehtaalle määräaikaiseen työsuhteeseen."

Kalteinen vakinaistettiin saman vuoden lopulla.

"Siinä kävi hyvä tuuri, että sain vakituisia töitä Keski-Suomesta. Kulkeminen Lohjan ja Laukaan välillä alkoi käydä stressaavaksi."

Työmatkaa kertyy nykyisin joka päivä 82 kilometriä suuntaansa Laukaasta Jämsänkoskelle.

"Se ei kuitenkaan tunnu kovin pitkältä työmatkalta. Pääasia on, että saa asua ja työskennellä Keski-Suomessa", Kalteinen sanoo.

Jani Kalteinen viihtyy hyvin paperimiehenä eikä suunnittele alan vaihtoa.

Parasta paperimiehen työssä on hänen mukaansa tiivis ja hyvähenkinen työyhteisö sekä kannustava palkkaus.

"Ainakin tässä vuorossa missä itse olen, työporukka on mitä mahtavin. Se on todella iso plussa kaikessa. Totta kai myös se on vaikuttanut alalle hakeutumisessa ja sinne jäämisessä, että palkka on ihan kohdillaan", laukaalainen pohtii.

Joitakin vuosia paperimiehenä työskennelleiden bruttopalkat liikkuvat neljän tuhannen euron tuntumassa.

Kokeneemmat työntekijät ja vaativissa työvaiheissa työskentelevät voivat yltää vielä reilusti korkeampiin kuukausiansioihin.

UPM:n Jämsänkosken tehtaalla tehdään töitä kolmessa vuorossa.

Tehtaan tuotanto pyörii taukoamatta 24 tuntia vuorokaudessa. Työntekijät eri työvaiheissa vaihtuvat lennossa.

"Saahan siinä vähän unirytmiä säätää. Aamuvuorot ovat itselle pahimmat. Silloin joutuu kampeamaan itsensä sängystä ylös keskellä yötä", Kalteinen kertoo.

Paperitehtaan ensimmäinen vuoronvaihto tapahtuu puoli kuudelta aamulla, jolloin aamuvuoro alkaa. Aamuvuoro päättyy puoli kahdelta iltapäivällä.

Iltavuoro tehtaalla on 13:30–21:30 ja yövuoro 21:30–5:30.

"Työvuorokierto rakentuu siten, että tehdään aina kuusi päivää töitä putkeen, minkä jälkeen on neljä päivää vapaata. Kaksi aamuvuoroa, kaksi iltavuoroa ja kaksi yövuoroa tehdään aina peräkkäin", Kalteinen kertoo.

Hänellä on osaaminen työskennellä tehtaalla neljässä erilaisessa työvaiheessa.

"Leikkuriajomiehenä leikkaan paperia asiakkaan haluamiin mittoihin ja hoidan pituusleikkurin käyttöä sekä laadunvalvontaa. Työskentelen myös leikkurin kakkosmiehenä avustamassa samassa prosessissa", Kalteinen toteaa.

Kaksi muuta työvaihetta ovat pakkauskoneen käyttö sekä paperikoneen kuivanpään työt.