Varoitus: Näin saat sormesi irrotettua klapikoneella – liian yleisissä onnettomuuksissa vammautuu myös lapsia

Jos halon sijasta koneen puristukseen jääkin käsi, ovat vammat sen mukaisia. Kuvan laite on 1990-luvulta. Kuva: Rami Marjamäki

Perinteinen klapikone halkoo polttopuun monen tonnin puristusvoimalla. Jos halon sijasta puristuksissa onkin käsi, on jälki sen mukaista. Klapikoneita käytettäessä tapahtuu vuosittain useita vakavia onnettomuuksia. Pahimmissa tapauksissa sormi tai käsi leikkautuu kokonaan irti.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes muistuttaakin tiedotteessaan, että klapikoneiden suojuksia ei tule poistaa eikä koneen suojatoimintoja tule ohittaa.

Eniten onnettomuuksia aiheutuu siitä, että koneita on käytetty käyttöohjeiden vastaisesti. Onnettomuuksia sattuu etenkin käytettäessä koneita, joissa ei ole halkaisualueen suojuksia tai koneen hallintalaitteita on muunneltu työn nopeuttamiseksi.

”Esimerkiksi kaksinkäsinhallinta on tärkeä turvamekanismi, joka estää sen, että koneen käyttäjän kädet eivät joudu halkaisualueelle”, sanoo ylitarkastaja Kimmo Hakala Tukesista.

Onnettomuuskertomuksissa toistuu myös tilanne, jossa aikuinen on ottanut lapsen apurikseen. Tällaisissa talkoissa yleensä lapsi lataa puita ja aikuinen käyttää konetta. Tukes muistuttaa, että klapikonetta saa käyttää vain yksi henkilö kerrallaan, ja lapsia ei missään tapauksessa saa päästää koneen lähelle sillä työskenneltäessä.

Tukesin mukaan EU-markkinoilla olevista klapikoneista on myös löytynyt vakavia puutteita. Tukes selvitti viime vuonna klapikoneiden turvallisuutta testauttamalla kuusi konetta. Näistä neljässä todettiin turvallisuuspuutteita.

Laajemmassa EU-projektissa tarkastettiin viime vuonna 131 klapikonetta, joista 71 eli peräti yli puolet oli vaatimustenvastaisia. Erityisesti halvemmissa, kuluttajille suunnatuissa koneissa oli muita enemmän puutteita. Yhteensä 15 konetta sai myyntikiellon, 18 määrättiin poistettavaksi markkinoilta ja 68 koneelle määrättiin korjaavia toimenpiteitä.

”Perusongelmana on, että kaikki valmistajat eivät noudata yhdenmukaistettua eurooppalaista standardia, vaikka väittäisivät tuotedokumenteissaan, että tuote täyttää standardin vaatimukset”, Hakala sanoo.

Suuri osa suomalaisista (78 %) luulee, että viranomaiset tarkastavat koneita ennakkoon. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Koneiden turvallisuudesta vastaavat valmistaja, maahantuoja sekä jakelija.

Viranomaisvalvonta on riskiperusteista ja sitä toteutetaan projektiluonteisesti. Viranomainen ei myöskään itse testaa tuotteita, vaan testaukset hankitaan testauslaboratorioilta. Testaustulosten perusteella Tukes voi määrätä vaatimustenvastaisia tuotteita poistettavaksi markkinoilta.