Ilmastopaneeli laati suuntaviivat Suomen ilmastotyölle – ”Tulevaisuus näyttää lupaavalta”, uskoo ilmastopaneelin puheenjohtaja
Ilmastopaneelin linjauksen on tarkoitus auttaa päättäjiä ilmastotoimien toteuttamisessa.
Yksi ilmastopaneelin ehdottamista ilmastotoimista on jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen siirtyminen sellaisilla ojitetuilla turvemailla, joille se sopii. Kuva: Markku VuorikariSuomen ilmastopaneeli on laatinut suuntaviivat Suomen ilmastotavoitteiden tehostamiseen.
Maankäyttösektorilla päästöjä voisi vähentää esimerkiksi turvepeltojen laaja-alaisella vettämisellä ja lisäämällä kivennäismaiden peltojen ja ohutturpeisten peltojen hiilinielua metsittämisellä, ilmastopaneeli ehdottaa.
Metsäkatoa voisi vähentää tekemällä pellon raivauksen turvemaille luvanvaraiseksi ja asettamalla maankäytön muutosmaksun metsämaan raivaamiselle.
Nettonieluja saisi kasvatettua siirtymällä jaksollisesta metsänkäsittelystä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen sellaisilla ojitetuilla turvemailla, joilla maaperäpäästöt ovat suuria metsän avohakkuun ja kunnostusojituksen jälkeen. Tämä edellyttää, että niillä on hyvä luontainen uudistumispotentiaali.
Jaksollisessa kasvatuksessa tulisi välttää liian voimakkaita harvennuksia ja aikaisia uudistamishakkuita.
Lisäksi tulisi edistää metsien lannoitusta ja varmistaa jalostetun siemen- ja taimimateriaalin käyttö sekä uudistamis- ja taimikonhoitotoimien tekeminen ajallaan metsien kasvun lisäämiseksi pitkällä aikavälillä.
Ilmastopaneeli ehdottaa, että maankäytön ilmastosuunnitelman (Misu) toimia laajennettaisiin ja kohdennettaisiin heikkotuottoisten metsäojitettujen soiden ennallistamiseen. Hylätyt turvepellot ja turpeennostoalueet voisi ennallistaa, metsittää tai vettää jäljellä olevan turpeen määrästä riippuen.
Lisäksi tulisi ottaa käyttöön ekologiset kompensaatiot, joilla elinympäristöjen tilan ylläpitämistä saisi joudutettua.
Siten hiilinielutavoitteen saavuttaminen helpottuisi. Misun toimien laajentaminen suuremmalle alalle voisi tuoda jopa viiden miljoonan tonnin lisänielun.
EU:n Suomelle määräämä hiilinielutavoite vuodelle 2030 on 17,8 miljoonaa tonnia vuodessa. Tavoite saattaa vielä pienentyä jopa 11,7 miljoonaan tonniin, kun muutokset Luonnonvarakeskuksen tekemissä laskelmissa huomioidaan.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ilmastopaneeli ehdottaa, että turpeenpolton verohuojennukset ja muut fossiilituet tulee lakkauttaa ensi tilassa.
Biomassan ensisijaisesta poltosta vapautuvalle hiilidioksidille tulisi asettaa vero 20 megawatin ja sitä suuremmille polttolaitoksille. Päästövähennyksissä voisi hyödyntää myös negatiivisia päästöjä teknologisten nielujen avulla.
”Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Vihreä siirtymä vahvistaa Suomen kilpailukykyä, nostaa työn tuottavuutta ja lisää investointien houkuttelevuutta Suomeen. Kaiken innovaatiopotentiaalin hyödyntäminen edellyttää tehokasta julkista ohjausta”, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat







