Puoluejohtajat vastasivat metsäkysymyksiin HS:n vaalitentissä – hakkuiden kestävä taso jakoi mielipiteitä

Puolueiden puheenjohtajat vastailivat kysymyksiin metsä- ja ympäristöaiheista. Kuva: Kuvakaappaus vaalipaneelin videolähetyksestä

Kahdeksasta eduskuntapuolueesta kaikki paitsi perussuomalaiset ilmoittivat Helsingin Sanomien vaalitentissa olevansa sitoutuneita tavoitteeseen, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Vaalitenttiin osallistuivat puolueiden puheenjohtajat Sanna Marin (sd.), Riikka Purra (ps.), Petteri Orpo (kok.), Annika Saarikko (kesk.), Maria Ohisalo (vihr.), Li Andersson (vas.) ja Sari Essayah (kd.) sekä RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Poliitikkoja tenttasivat HS:n toimittajat Marko Junkkari ja Petja Pelli.

Suomen maankäyttösektori muuttui päästöjen lähteeksi vuonna 2021. Ilmastopaneeli on ehdottanut maankäytön muutosmaksua, jonka seurauksena metsää pelloksi tai rakentamisen tieltä raivaava joutuisi maksamaan maksun.

Puheenjohtajista kaikki paitsi Purra ja Essayah kannattivat ajatusta.

”Meidän täytyy ottaa hiilinielujen väheneminen todella vakavasti”, Orpo sanoi. Hänen mukaansa Suomen hiilineutraaliustavoite nojaa vahvasti hiilinieluihin ja hallituksen tavoitteelta putosi pohja, kun Suomen hiilinielut romahtivat.

”Pitää löytää uudet lääkkeet, millä mennä eteenpän”, Orpo totesi.

Saarikko muistutti, että metsästä on moneksi.

”Se on virkistyksen lähde ja viennin kivijalka. Pitää miettiä, että miten tämä toteutetaan kestävästi niin, että metsää voidaan hyödyntää”, Saarikko sanoi.

Riikka Purra puolestaan vierasti ajatusta maankäytön muutosmaksusta.

”Suomen metsien kasvu on 50 vuoden aikana kaksinkertaistunut. Suomalainen metsätalous ei aiheuta metsäkatoa, sen sijaan metsäteollisuus on edelleen maan tukijalka. En voi kannattaa uusia hakkuurajoituksia”, hän sanoi.

Purra, Orpo, Saarikko, Adlercreutz ja Essayah ovat sitä mieltä, että Suomen hakkuut ovat kestävällä tasolla.

”Ellei tehdä mitään muuta, tämä hakkuutaso johtaa nielujen pienenemiseen”, Adlercreutz sanoi. Hän kuitenkin huomautti, että Ilmastopaneeli on esitellyt vaihtoehtoja hiilinielujen kasvattamiseen. Siihen sopisivat esimerkiksi turvemaiden jatkuva kasvatus, tuhkalannoitus ja ennallistamistoimet.

”Kaikkea ei voi laittaa nielujen piikkiin ja se ei voi olla helppo tapa olla vähentämättä muita päästöjä”, Adlercreutz sanoi.

Saarikko oli samaa mieltä. Hänen muistutti, että hiilinieluihin keskittyminen ei saa johtaa päästöjen unohtumiseen. Lisäksi metsänhoidolla on merkitystä hiilinieluille: milloin metsän kaataa, lannoittaako, milloin ja miten ensiharvennukset toteutetaan.

Pääministeri Marin huomautti, että pelkkä hiilineutraalius ei tulevaisuudessa riitä, vaan Suomen on oltava hiilinegatiivinen. Maankäyttösektorin hiilinieluja tarvitaan tavoitteen toteuttamiseen.

Andersson oli samaa mieltä. Hänen mukaansa Suomi on onnistunut päästövähennyksissä hyvin, mutta hiilinielut eivät ole kasvaneet tarpeeksi.

Purra, Saarikko ja Essayah eivät olisi valmiita alentamaan Metsähallituksen tulostavoitetta, jotta hiilinieluja saataisiin kasvatettua.

”Tällä kaudella metsähallituksen tuottotavoitetta on laskettu, eikä sitä pidä laskea enää entisestään”, Purra sanoi. Hänen mukaansta monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaat kohteet on jo suojeltu.

Marinin mielestä Metsähallituksen tulostavoitteita voisi laskea entisestään.

”On tulevaisuudessakin sijaa suojella valtion metsiä”, Marin sanoi.

Kaikki puolueet Purraa lukuun ottamatta aikovat kunnioittaa Suomen sitoutumista YK:n tavoitteeseen suojella 30 prosenttia maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.

Montrealin luontokokoukseen osallistunut Ohisalo iloitsi, että maailmanlaajuisesti on ymmärretty, että luontokato on ilmastonmuutoksen veroinen kriisi. Orpo toivoi, että luontokadosta puhuttaisiin muutaman vuoden kuluttua yhtä paljon kuin ilmastonmuutoksesta.

Adlercreutzin mukaan päävastuu suojelusta on valtion vastuulla. Yksityisten metsänomistajien kohdalla suojelun pitää perustua vapaaehtoisiin ohjelmiin.