Paperijätti Norske Skogin talousvaikeudet sekoittivat maan puumarkkinat

Metsänomistajat Norjassa katsovat eteenpäin toiveikkaina. Viime vuonna Norjassa tehtiin ennätyshakkuut ja puun hinnat ovat palautuneet hyvälle tasolle, Norjan metsänomistajien järjestön johtaja Ellen Alfsen kertoo. Kuva: Juha Roininen

Norjan ylpeys, yksi maailman suurimmista graafisten papereiden valmistajista, Norske Skog kaatui reilu vuosi sitten velkataakkansa alle ja ajautui konkurssiin. Konkurssi oli kova isku norjalaisille metsänomistajille, jotka aikanaan perustivat yhtiön ja joille Norske Skog oli merkittävä tulonlähde.

Tilannetta pahensi se, että samaan aikaan Norske Skogin kanssa tehtaiden ovia sulkivat myös muut Norjan sellun- ja paperintuottajat. Yhteisvaikutus metsänomistajille oli musertava: kantohinnat laskivat ja yrityksen osuuksia omistaneet menettivät sijoituksiaan.

Yllätyksenä tilanne ei kuitenkaan tullut. Hankaluudet puumarkkinoilla alkoivat jo kauan ennen kuin Norske Skogin konkurssi realisoitui.

Norjan metsänomistajien viestintäjohtaja Ellen Alfsen muistelee yhtiön vaiheita. ”Norske Skog oli alussa hyvin menestyksekäs yritys, jonka osakkeiden hinnat olivat korkealla. Yrityksen velkavaikeuksien alkaessa tehtaita suljettiin yksi kerrallaan.”

Metsänomistajien vaikeimmat ajat osuivat vuoden 2013 tienoille, kun ruotsalaisen Södran omistama Toften sellutehdas laittoi lapun luukulle.

”Kun Södran tehdas suljettiin, puun hinnat lähtivät laskuun ja metsänomistajien vaikeudet alkoivat todenteolla”, Alfsen kertoo.

Hänen mukaansa metsänomistajat kärsivät alhaisten puun kantohintojen takia yli 800 miljoonan Norjan kruunun tappiot vuosina 2013–2016. Nykykurssilla tämä vastaisi yli 80 miljoonaa euroa.

Yhtiön tulevaisuus alkoi vaikeiden vuosien jälkeen jälleen näyttää valoisalle viime keväänä, kun sen toiminnot kokonaisuudessaan myytiin brittiläiselle pääomasijoittajalle Oceanwoodille. Sen jälkeen tilanne on kohentunut: keskihinnat tienvarressa ovat kivunneet reiluun 400 Norjan kruunuun, kun vuonna 2013 ne olivat 300 kruunua.

Norske Skogin tehtaat olivat norjalaisille metsänomistajille merkittävä tulonlähde. Puunmyyntitulojen lisäksi rahaa omistajille toivat osakkeet. Konkurssissa niiden arvo haihtui kuin tuhka tuuleen.

Metsänomistajat pitivät Norske Skogin tehtaita hengissä vaikeina aikoina. ”Jotkut metsänhoitoyhdistykset ottivat paljon vastuuta heidän puuhuollostaan”, Alfsen selventää.

Hakkuumäärät eivät painuneet hintojen mukana. Vaikeidenkin vuosien aikana puuta kyettiin viemään naapurimaihin. Kuitupuuvirrat kääntyivät Ruotsiin ja Saksaan. ”Viemästämme 3,5 miljoonasta kuutiosta 80 prosenttia menee Ruotsiin ja 17 prosenttia Saksaan. Ruotsissa kuitupuusta maksetaan hyvin.”

Norjassa Norske Skogin tehtaat puksuttavat edelleen Oslon eteläpuolella sijaitsevassa Saugbrugsissa ja Keski-Norjassa Skognissa. Metsänomistajat eivät ole uudessa omistusrakenteessa mukana.

Vaikka paperijätin tarina on surullinen metsänomistajien kannalta, Alfsenin mukaan tapahtumasta on opittu paljon. Kuten se, että jos kaikki osaaminen laitetaan yhden kortin varaan, riskit ovat liian suuret.

”Luulen, että syynä oli liika kunnianhimo. Norske Skog halusi olla maailman suurin sanoma- ja aikakauslehtipaperin tuottaja samaan aikaan, kun näiden paperien kysyntä oli valmiiksi laskussa. Kun paperin arvo romahti, romahtivat puun kantohinnatkin.”

Yhtiö hamusi paperitehtaita kaikilta mantereilta lukuun ottamatta Afrikkaa. Nyt käytössä on seitsemän tehdasta, joilla menee Alfsenin arvioiden mukaan kohtuullisen hyvin.

Tehtailla valmistetaan muutakin kuin paperia. Yritys tiedotti loppuvuodesta uudesta pelletti-investoinnistaan Uudessa-Seelannissa.

Nyt, kun Norske Skogin myllerrys on ohi, norjalaiset metsänomistajat ovat toiveikkaalla mielellä. ”Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ei pelota katsoa tulevaisuuteen. Teimme viime vuonna ennätyshakkuut: 11 miljoonaa kuutiota”, Alfsen sanoo.

Metsäteollisuuteen on tehty investointeja, ja kilpailu markkinoilla on kirittänyt jo ennestään vireää puukauppaa.

Päättäjätkin ovat Alfsenin mukaan vihdoin havahtuneet siihen, että norjalainen metsäteollisuus on hyvä sijoituskohde. Puuta halutaan jättää koko ajan enemmän kotimaahan. Uusin innovaatio on tehdä puusta kalanrehua.

”Norjassa metsäteollisuus ei ole toki yhtä kannattavaa kuin Ruotsissa tai Suomessa. Pitkän aikavälin tavoitteemme kuitenkin on, että pystyisimme tekemään puusta fossiilisia materiaaleja korvaavia tuotteita puun viennin sijaan.”