Venäjän metsien hoito hyödyttäisi luontoakin, mutta kannusteet puuttuvat – "Voi verrata vuokralaisen haluttomuuteen tehdä kalliita remontteja jonkun toisen omistamassa asunnossa"
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan Venäjällä sekä metsäteollisuus että ympäristöjärjestöt ovat sitä mieltä, että kaivostoimintaa muistuttavista hakkuista pohjoismaiseen, intensiiviseen metsätalouteen siirtyminen veisi alaa kestävämpään suuntaan.
Venäjän metsätalous perustuu yhä laajoihin luonnonmetsien avohakkuisiin, vaikka intensiiviseen metsänhoitoon perustuva malli on jo kulkeutunut valtion metsästrategioihin. Kuvassa hakkuutyömaa Kostamuksessa kesällä 2016. Kuva: Sanne KatainenVenäjällä sekä ympäristöjärjestöt että metsäyhtiöt pitävät pohjoismaista, intensiivisen metsänhoidon mallia kestävänä. Eurooppalaisessa keskustelussa puolestaan intensiivistä metsänhoitoa syytetään metsävarojen liikakäytöstä ja luonnon monimuotoisuuden köyhdyttämisestä.
Havainto sisältyy Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkijan Denis Dobryninin tutkimukseen kestävän metsänhoidon diskursseista Venäjällä.
Tutkimus analysoi kestävästä metsätaloudesta käytävää keskustelua Venäjällä 1990-luvulta nykyhetkeen. Ensimmäisen diskurssin aiheena on pohjoismainen metsätalouden edistäminen maan sekundäärisissä metsissä. Sen toivotaan parantavan metsätalouden tuottoja ja säästävän luonnonmetsiä hakkuilta. Toistaiseksi Venäjällä hakataan luonnonmetsiä laajoilla alueilla, ja uudistusalat jätetään kehittymään pitkälti oman onnensa nojaan.
Toinen diskurssi liittyy koskemattomien metsien suojeluun. Molemmissa diskursseissa aktiivisia ovat olleet sekä metsäteollisuus että ympäristöjärjestöt, osin keskenään liittoutuneina.
Koskemattomien metsien suojelua on jo viety keskustelusta käytäntöön esimerkiksi FSC-sertifioinnin edellyttämissä suojelualueissa ja metsäyhtiöiden vapaaehtoisissa sitoumuksissa.
Intensiivisen metsänhoidon kehittäminen ei sen sijaan vielä näy juurikaan metsissä, vaikka sen tarve on tunnustettu valtion metsästrategioissa ja metsäteollisuus sekä luontojärjestöt ovat perustaneet pilottialueita. Ongelmana nähdään yksityisen metsänomistuksen puute. Valtionmetsien vuokraamiseen perustuvassa mallissa vuokraajalla ei ole kannustimia investoida esimerkiksi metsäteihin ja taimikonhoitoon.
"Metsäyhtiöille suunnattujen kannusteiden puutetta investoida kestäviin metsänhoitotapoihin valtion omistamissa metsissä voi verrata vuokralaisen haluttomuuteen tehdä kalliita remontteja jonkun toisen omistamassa asunnossa", tutkimuksen tiedotteessa verrataan.
Tulevaisuudessa kestävän metsänhoidon mahdollisuuksia nähdään yksityisomisteisilla vanhoilla maatalousmailla.
Dobryninin artikkeli on julkaistu Ambio -tiedelehden Global Forest Environmental Frontier -erikoisnumerossa.
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
