Metsä

Venäjällä kiistellään "laittomista metsistä", joiden alue on suurempi kuin Suomen – ne voivat Denis Dobryninin mukaan avata venäläisille tien yksityiseen ja kestävämpään metsänomistukseen

Tutkija Denis Dobryninin mukaan Venäjälle voi syntyä yksityismetsänomistusta, jos metsittyneet pellot hyväksytään metsätalouskäyttöön.
Lari Lievonen
Venäjällä käydään poliittista mittelöä metsittyneistä alueista, jotka ovat virallisesti olleet maatalousmaata, ja jonka metsittäminen on ollut kiellettyä. Jos maat sallitaan metsäkäyttöön, se mahdollistaisi ensimmäistä kertaa yksityistä metsänomistusta, kertoo nuorempi tutkija Denis Dobrynin Itä-Suomen yliopistosta.

Venäjän metsäpolitiikassa eletään jännittäviä aikoja. Käynnissä on kiistely niin sanotuista laittomista metsistä. Itä-Suomen yliopiston nuorempi tutkija Denis Dobrynin kertoo, että laittomia metsiä on peräti 30 miljoonaa hehtaaria. Se on puolitoista kertaa Suomen talousmetsien määrä.

Laittomat metsät tarkoittavat yksityisomistuksessa olevaa hylättyä maatalousmaata, joka on metsittynyt luontaisesti. Osa metsistä on vuosikymmeniä vanhaa, osa nuorta metsää, osa on kovien sanktioiden pelossa poltettu. Venäjän lait eivät tunnista niitä metsiksi. Kaikkiaan hylättyä peltomaata on noin 50 miljoonaa hehtaaria.

Venäjän lainsäädännön mukaan peltoja ei ole saanut metsittää, vaikka se maankäytön tai ilmastosyistä olisi järkevää. Dobryninin mukaan syksyllä 2020 Venäjän hallituksessa hyväksyttiin asetus, joka sallii hylättyjen maatalousmaiden metsäkäytön. Päätös on mahdollistamassa ensimmäistä kertaa yksityismetsänomistuksen syntymistä Venäjällä.

"Ihmisillä ei ole koskaan ennen ollut mahdollisuutta metsätalouden harjoittamiseen”, Dobrynin sanoo.

Säädöksestä taistellaan kuitenkin poliittisesti. Sen vastustajat haluavat siihen lisäyksen, jonka mukaan pellot voisivat olla metsänä vain kymmenen vuotta, minkä jälkeen puusto pitäisi hävittää. Omistajia ovat yksityisten ihmisten lisäksi kunnat, osassa omistus on tuntematon.

Dobrynin analysoi laittomien metsien eri tulevaisuusnäkymiä 15 vuoden tähtäimellä Koneen säätiön rahoittamassa tutkimuksessa. Metsätalouden puolestapuhujat näkevät metsittämisessä monia hyviä puolia.

"Se voisi tarjota Venäjän metsätaloudelle mahdollisuuden olla nykyistä kestävämpää ja tuoda paikallisille asukkaille työtä ja uusia mahdollisuuksia. Skeptisyys on kuitenkin venäläinen realiteetti", Dobrynin sanoo.

Dobrynin on työskennellyt tutkijana Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2018 ja sitä ennen kymmenen vuotta WWF:llä Venäjän Barentsin alueen projektikoordinaattorina.

Nykyisellään Venäjän metsätaloudessa on Dobryninin mukaan paljon parannettavaa. Pahin ongelma on metsätalouden harjoittaminen kestämättömästi.

Dobrynin käyttää siitä ilmaisua Wood Mining. Sillä hän tarkoittaa metsän uudistamisvelvoitteen laiminlyöntiä hakkuun jälkeen. Hakkuuaukko saatetaan vielä istuttaa, kuten laki edellyttää, mutta sitten ala jää oman onnensa varaan. Metsänhoidon perään ei katso oikein kukaan. Puunkorjuu siirtyy uudelle alueelle ja hakkuuaukot pusikoituvat.

Kestämättömän metsänhoidon seurauksena hakatut metsät kasvavat koivua ja haapaa. "Voi mennä sata vuotta ennen kuin luonnonkierto muuttaa metsät taas kuusimetsiksi tai mäntymetsiksi."

Venäjällä pelätäänkin nyt puun saatavuuskriisiä. Kohtuullisten kuljetusmatkojen päästä ei ole saatavilla kuusi- tai mäntytukkia teollisuuden käyttöön. Sellupuusta ei ole niinkään pulaa.

"Se on järjenvastaista, koska Venäjä tunnetaan valtavista metsistään." Skandinaavinen metsänhoitotapa, metsien uudistaminen ja hylättyjen peltojen metsittäminen veisivät Dobryninin mielestä asioita Venäjällä parempaan suuntaan.

Venäjän metsäpolitiikan ongelmat kiertyvät tutkijan mielestä neuvostoajoilta periytyvään malliin, jossa kaikki metsät ovat valtion omistuksessa. Valtiota metsien kestävä käyttö ei kiinnosta tarpeeksi, sillä 50 tai sadan vuoden päässä olevat tulot ovat liian kaukaisia poliitikoille.

Teollisuudella taas ei ole intressiä uudistaa aloja, hoitaa taimikoita, tehdä harvennushakkuita tai rakentaa tiestöä, koska sopimukset maanvuokrista kestävät enintään 49 vuotta. Se on liian vähän metsikön kierrolle ja sille, että metsistä pidettäisiin huolta pitkäjänteisesti. Monikansalliset vuokraajat ovat Dobryninin mielestä kiinnostuneempia kestävän metsätalouden harjoittamisesta kuin venäläiset yhtiöt. Ne ovat tarkkoja maineestaan ja haluavat varmistaa puun saatavuuden myös pitkällä aikavälillä.

Lari Lievonen
Ennen Suomeen tuloaan Denis Dobrynin työskenteli 10 vuotta Venäjän WWF:ssä Barentsin alueella metsiin liittyvien asioiden parissa.

Venäjällä on myös laittomia hakkuita. Osa hakkuista tapahtuu kokonaan ilman lupia tai todelliset hakkuut ylittävät lupien määrän. Samoin teollisuuden lähellä metsiin tehdään hakkuita vaikkapa hyönteistuhojen estämisen varjolla, vaikka itse ötököistä ei olisi juurikaan viitteitä.

Näin voidaan Dobrynin mukaan puuta saada halvemmalla, teiden varsilta ja paikoista, jonne ei muuten olisi asiaa.

Iso ja tunnettu ongelma Venäjällä ovat metsäpalot. Niitä oli kuluneena kesänä jopa historiallisen paljon, ja hiilidioksidia vapautui valtavasti. Dobrynin uskoo, että osa paloista jää tilastojen ulkopuolelle. Metsäpalot nielevät puuta vuosittain enemmän kuin teollinen käyttö.

Vaikka Venäjän metsät ovat valtavat, hiilikeskustelu tai ilmastoasiat eivät tavallisia venäläisiä kiinnosta. Dobryninin mukaan metsäongelmista ollaan kuitenkin ainakin osin tietoisia.

"Venäläiset eivät pidä metsätaloudesta. Jos he näkevät hakkuutyömaita, mielikuva on negatiivinen. He eivät usko, että metsänhoitoa voisi tehdä kestävästi."

Lisäksi he ajattelevat, että joku tekee bisnestä ”meidän metsillämme”, koska valtion metsät koetaan yhteiseksi omaisuudeksi. Tutkijan mukaan tavalliselle kansalaiselle onkin vaikea selittää, että metsiä hoitamalla ja harventamalla, puuta voisi kasvattaa kestävästi.

Venäjällä työskennellyt Dobrynin päätyi Suomeen osallistuttuaan Itä-Suomen yliopiston kesäkoulutukseen muutama vuosi sitten. Sitä kautta aukesi tie tutkimushankkeelle ja työ yliopistoon väitöskirjaa tekemään. Myös perhe asuu Suomessa, Joensuussa. Suomi on tuntunut kotoisalta, ja mieluisalle harrastuksellekin on hyvät puitteet.

"Olen intohimoinen kalastaja. Ensi kesän tavoite on saada vesistä kuhaa. Nyt saalis on ollut ahvenia ja haukia."

Lue myös:

Tukkien vienti Venäjälle käynnistyi Pohjois-Karjalassa – ensimmäinen kuorma lastattiin Tohmajärvellä

"Venäjän havupuun vientikielto iskee myös Suomeen"

Tutkija: Hakkeen kysyntä Suomessa mahdollistaa lehtipuuhakkuiden lisäämisen Venäjällä

Metsäpalot ja ilmaston lämpeneminen muodostavat toisiaan kiihdyttävän kierteen

Metsä on koetuksella muuallakin kuin Amazonilla – "Moni maailman metsämaa olisi onnellinen, jos niillä olisi Suomen ongelmat"

Lari Lievonen
Denis Dobryninin mukaan keskivertovenäläisen on vaikea uskoa, että metsiä voisi hoitaa kestävästi. Uudistamisen onnistumisesta ei juuri huolehdita.

Denis Dobrynin

  • Nuorempi tutkija Itä-Suomen yliopistossa, historian- ja maantieteiden laitoksella. Väitöskirja tekeillä Venäjän metsienkäytön kestävyydestä.
  • Työskenteli vuosina 2008–2018 Venäjän WWF:llä Barentsin alueen projektikoordinaattorina.
  • Opiskellut ekologiaa ja luonnonvarojen hallintaa yliopistossa Arkangelissa Venäjällä.
  • Syntynyt 1983 Arkangelissa Pohjois-Venäjällä.
  • Asuu Joensuussa, perheeseen kuuluvat vaimo ja tytär.
  • Harrastaa Intohimoisesti kalastusta.
Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Naton ovet pysyvät auki Suomelle, mutta Suomi itse päättää, sanoi pääsihteeri Stoltenberg

Suomen neljänneksi suurin metsänomistaja myy mökkitontteihin mielellään lisämaata – silloin mahdolliset hakkuut eivät tule mökinomistajan pihapiiriin

"Teki elämässä mitä tahansa, siinä pitää olla intohimoa" – metsänomistajien puolestapuhuja Juha Hakkarainen siirtyi metsätalousbisnekseen

Yle uutiset: Venäläismatkailijoita tuskin saadaan uudeksivuodeksi, arvioivat Itä-Suomen matkailuyritykset – kotimaan matkailun hiipuminen huolettaa