Tutkimus: Kantojen nosto ja tekopohjaveden tuotanto muuttavat metsämaata yli kymmeneksi vuodeksi

Havupuiden kannot ja paksut juuret muodostavat merkittävän hiilen ja ravinteiden pitkäaikaisvaraston, ja kantojen korjuun merkittävin ekologinen vaikutus onkin lahopuun ja sen hiilivaraston määrän väheneminen. Kuva: Pekka Fali

Tuoreessa Helsingin yliopistoon tehdyssä väitöstutkimuksessa selvisi, että kantojen korjuu ja keinotekoisen pohjaveden tuotanto häiritsevät pitkään metsän maaperän toimintaa ja toipumista muokkauksesta.

MMM Lilli Kaarakan tutkimuksen mukaan kantojen korjuun ja sen jälkeisen maanmuokkauksen seurauksena kuusikoiden maaperän pintakerros häiriintyy laajalti ainakin yli kymmenen vuoden ajaksi.

Havupuiden kannot ja paksut juuret muodostavat merkittävän hiilen ja ravinteiden pitkäaikaisvaraston. Kantojen korjuun merkittävin ekologinen vaikutus on lahopuun ja sen muodostaman hiilivaraston väheneminen.

Tekopohjavettä tuotetaan sadettamalla ravinnerikasta järvivettä harjualueille. Tämä lisää maaperään hiiltä sekä ravinteita. Käsittelyn tuloksena maaperän kemiallinen koostumus muuttuu ja metsäekosysteemi rehevöityy. Kaarakan tutkimuksen mukaan maaperän happamuus, ravinnepitoisuudet ja kasvilajisto eivät olleet palautuneet vielä 12−15 vuoden jälkeen sadetuksen päättymisestä.

Tekopohjavesialueilla maaperän pH-arvo oli edelleen huomattavasti korkeampi sadetetuilla koealoilla kuin vastaavilla kasvupaikoilla, joita ei ollut sadetettu. Myös aluskasvillisuuden lajien runsaussuhteet poikkesivat aiemmasta vielä reilun kymmenen vuoden kuluttua sadetuksen päättymisestä.

"Ympäristövaikutusten keston ja niistä toipumisen tunteminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta metsäenergian korjuun päätöksentekoa ja suunnittelua ja vastaavasti tekopohjavesilaitosten toimintaa voidaan suunnitella mahdollisimman pienin ympäristöhaitoin", Lilli Kaarakka sanoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Kaarakan väitöskirjaan Soil changes and long-term ecosystem recovery from physical and chemical load – stump harvesting and sprinkling infiltration as case studies voit tutustua Helsigin yliopiston digitaalisessa arkistossa, jonne pääset tästä.