Valjakkourheilija antaa vinkit koiran huippukuntoon: Treenaa koiran kuntoa vaihtelevasti, muista hauskanpito ja varo liian lämpimiä kelejä

Parhaimmillaan hyvin treenatun koiran kanssa pyöräily­nopeus saattaa nousta reilusti yli 40 kilometrin tunnissa ja keskivauhti olla 33–36 kilometriä tunnissa. Viiden kilometrin rata sujahtaa helposti alle 9 minuutin. Kuva: Lari Lievonen

Koiran valjaiden sopivuuden kannalta tärkein on kaula-aukko. Valjaat eivät saa venyä taakse koiran lapojen päälle. Toisaalta kaula-aukko ei saa olla niin pieni, että se kuristaa koiraa. 

3–2–1 ja veto, lyhytkarvainen saksanseisoja Hely ampaisee liikkeelle ja kontiolahtelainen Jenna Kanko polkee vimmatusti perässä. Reitti on kilometrin, joten parivaljakko on aivan hetkessä takaisin lähtöpisteessä.

Tuuli puhaltaa melko navakasti, mutta aurinko paistaa. Kanko kertoo treenaavansa koiransa kanssa erittäin varovaisesti lämpimillä keleillä.

Ympäristön korkean lämpötilan lisäksi myös suuri ilman suhteellinen kosteus voi aiheuttaa ylikuumentumista. Liian lämmön haihduttaminen läähättämällä vaikeutuu sitä mukaa, kun ilman suhteellinen kosteus kasvaa.

Ensimmäinen näkyvä merkki koiran ylikuumentumisesta on nopea läähätys.

Kanko on ampumahiihtäjä, joka jo kertaalleen ehti lopettaa lajin. Kaksi vuotta sitten hän innostui vetolajien harrastamisesta koiransa kanssa.

Koirahiihdon ja -juoksun harrastamisen Kanko aloitti bordercolliensa kanssa mutta alkoi kaivata toisenlaista menijää.

Hely oli alun perin myyty valjakkokoiraksi, mutta se palautui kasvattajalle, koska koira ei tuntunut soveltuvan valjakkoon. Kanko otti koiran kokeiluun, eikä antaisi sitä enää pois.

”Koiralla on valtava halu juosta. Kun löysimme yhteisen sävelen ja luottamuksen, se on osoittanut olevansa vahva taistelijaluonne, se haluaa antaa kaikkensa ja painaa täysillä.”

Kanko valittiin Suomen Valjakko­urheiluliiton viime vuoden tulokkaaksi.

Tulokas pärjäsi Helyllä hienosti kotimaan kisoissa sekä koira­juoksussa että erityisesti -hiihdossa. Hely kävi juoksemassa lainakoirana myös pyöräkisoissa.

Koirahiihdon SM-kisoissa Kanko ja Hely saavuttivat SM-pronssia. Kauden menestyksen ansiosta hän sai maajoukkuepaikan ja edusti Suomea Italiassa vetolajien talven EM-kisoissa. Siellä he saavuttivat 13. sijan koirahiihdossa.

Kisoissa ei pärjää kovalla hiihdolla, vaan koiran on tehtävä raakaa vetotyötä.

”Minulla ei ole kaavatreenejä koiralle, vaan kuulostelen aina koiran jaksamista ja tekemistä. Kuulostelun lisäksi minulle on tärkeää, että koiralla on hauskaa treeneissä. Asioita ei tehdä kaava­maisesti eikä väkisin.”

Kun on sovelias aika pitää koiraa irti, Kankon koirat juoksevat pyörälenkeillä vapaina. Tyypillinen lenkin pituus on 15–20 kilometriä. Talvella hiihdetään.

Kanko teettää koiralle usein intervallitreenejä. Edetään tovi todella lujaa sykkeet korkealla ja sitten annetaan vauhdin sekä sykkeiden tippua ja annetaan koiralle palautustauko.

”Alku- ja loppuverryttelyyn panostan aina, en koskaan ryhdy treenaamaan koiraa ilman alkuverryttelyä tai lopeta harjoitusta ilman loppuverryttelyä.”

Loppujen lopuksi koiran kunto nousee melko nopeasti, kun ryhdytään harjoittelemaan. Koiran kanssa ei kannata puurtaa kaavamaisesti aina samoja lenkkejä samalla vauhdilla.

”Varo kuluttamasta koiraa. Pahimmassa tapauksessa koira vain hidastuu ja laihtuu.”

Kanko opastaa paikallisessa koirakerhossa uusia harrastajia vetolajien pariin. Hän kehottaa aina käyttämään vetolajeissa vain vetämiseen tarkoitettuja välineitä ja samoja käskysanoja.

Koiralle on opetettava, mitä siltä halutaan vetovaljaat päällä. ”Minä teen vieläkin Helylle vetosuoria, joiden päähän laitan sille palkkion, vaikka koira osaa jo vetää.”