Kärsitkö huonosta metsästysonnesta? Perinteinen keino kohentaa tilannetta on hangata ansoja joulukirkosta jääneillä kynttilänpätkillä
Riistan joulurauha alkaa perinteisesti jouluaattona ja jatkuu joulupäivään, silloin eivät metsästäjät lähde jahtiin.
Kuvassa ketun pyyntiin tarkoitettu jalkanaru. Se on pyyntiansa, joka koostuu vaijerisilmukasta, laukaisimesta ja jousesta. Kuva: Lari Lievonen, Markku VuorikariEri puolilla Suomea erätulet ovat palaneet pitkin joulukuuta. Nyt aatonaattona on viimeistään aika julistaa riistan joulurauha.
”Joulurauhan julistaminen riistalle on uutta perinnettä, jonka historiasta ei ole tarkkaa tietoa”, kertoo Suomen Metsästysmuseon amanuenssi Pekka Allonen.
Perinteen ovat ottaneet omakseen yksittäiset metsästysseurat ja Suomen Metsästäjäliiton piirit. Jokainen hieman omalla tavallaan.
Metsästyksestä ei pidättäydytä siksi, että joulu on kristillinen juhla. Metsästys on nähty hyväksyttynä tapana hankkia ravintoa ja nahkoja jo Raamatun vanhassa testamentissa, missä se mainitaan useasti.
”Suomen Turun julistama joulurauha on tässä toiminut varmasti jonkinlaisena esimerkkinä. Julistuksessa ei mainita eläimiä, mutta kun toivotetaan rauhaa ja kehotetaan hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään, niin voi sen ajatella koskettavan myös eläimiä ja koko luomakuntaa”, pohtii Allonen.
Riistan joulurauhan julistamisesta on helppo löytää yhteys myös kristinuskoon ja tapahtumissa joulurauhan julistaakin usein pappi ja luetaan jouluevankeliumia.
”Nykypäivän kaupallisen ja kiireisen joulun rinnalla riistan joulurauhan julistaminen esimerkiksi luonnon äärellä on tunnelmallista ja se tuo esiin myös eettistä metsästystä.”
Allonen sanoo, että riistan joulurauhan julistuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut pitää metsästäjät kotona vapaapäivistä huolimatta.
Riistan joulurauha ei perustu metsästyslakiin ja tyypillisesti se kestää jouluaatosta joulupäivään.
”Tapaninpäivä on ollut hyvin perinteikäs jänisjahtipäivä”, Allonen kertoo. Joulurauha taas on ollut osa lainsäädäntöä ja 20 päivän mittainen.
Vaikka jouluna olisi pitäydytty jahdista, on joulussa uskottu olevan erityistä voimaa ja sen taikaa on haluttu hyödyntää metsästyksessä.
Metsästysmuseon amanuenssi Perttu Materolla on tiedossa muutamiakin metsästystaikoja, joita on tehty joulun aikaan.
”Pyyntionnen uskottiin kohenevan, jos joulukirkossa poltetuilla kynttilöillä hankasi jänis- tai lintuansoja.”
Myös ansalangan tai aseen asettaminen kirkon kynnyksen alle lisäsi niiden pyytävyyttä, kun kirkkoväki asteli niiden yli. Pelkkä ansalankojen tuominen kirkkoon oli jo avuksi, mikäli mieli varmistella saaliin saamisen.
Kovimmat pyytäjät hankkivat jonkun kuolleen henkilön paidan, pistivät sen päälleen ja papin saarnan aikaan hiippailivat kirkkoa ympäri, pyyntionnen varmistamisen nimissä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
