Juurikääpä hyötyyilmaston lämpenemisestä

Juurikääpä on havumetsien inhottavimpia taudinaiheuttajia. Se pilaa vuosittain noin 40 miljoonan euron arvosta vanhoja kuusia.

Myös männiköissä tyvitervastautina leviävä juurikääpä aiheuttaa miljoonien eurojen menetykset.

Juurikäävän itiöt iskevät sulan maan aikaan tuoreisiin kantopintoihin. Sen lisäksi sieni leviää saastuneessa metsikössä juuriyhteyksien kautta.

Tauti pysyy poissa, jos kantopinnoilla levitetään kesähakkuissa torjunta-ainetta, Rotstopia tai ureaa.

Torjunnan kattavuudessa on edelleen toivomisen varaa, vaikka useimmissa hakkuukoneissa on siihen sopivat laitteet.

Juurikääpä on levinnyt koko pohjoisella pallonpuoliskolle. Se on hyötynyt puunkorjuun muuttumisesta ympärivuotiseksi.

”Jos kaikki hakkuut tehtäisiin talvella, ei juurikääpä pääsisi juurikaan leviämään uusiin metsiköihin”, toteavat tutkijat Michael M. Müller, Tuula Piri ja Jarkko Hantula Metsätieteen aikakauskirjassa.

Talvikorjuussa riski jää pieneksi, sillä ilmassa ei ole sienen itiöitä. Kaiken lisäksi lumi ja routa suojaavat kasvamaan jäävien puiden juuria ja kevätaurinko kuivattaa kannot juurikäävälle sopimattomiksi.

Koska tehtaat kuitenkin vaativat ympärivuotista korjuuta, juurikäävän torjunta on entistä tärkeämpää. Se on tarpeen kaikkialla eteläisessä Suomessa sulan maan aikaan tehtävissä hakkuissa.

Ilmastonmuutos pelaa juurikäävän pussiin, sillä se leudontaa ja lyhentää talvia. Sienelle jää enemmän aikaa levitä ja kasvattaa rihmastojaan.

”Juuri tästä syystä juurikääpä on paha lahottaja Baltian maissa ja Etelä-Ruotsissa”, toteaa Müller.

Tutkijat odottavat, että ilmastonmuutos edistää juurikäävän leviämistä myös Suomessa.

Routa-ajan lyheneminen tuo mukanaan myös tuulituhoja, mikä sopii juurikäävälle hyvin. Myrskyn katkomat rungot ja juurivauriot ovat hyviä kasvualustoja itiöille.

”Koska tyvilahot puut kaatuvat terveitä herkemmin, juurikääpä edistää tuulituhoja ja tuulituhot taas juurikääpää.”

Tuulituhoihin liittyvät myös kaarnakuoriaistuhot. Myös ne hyötyvät ilmaston lämpenemisestä, mikä mahdollistaa kahden sukupolven kasvattamisen yhden kesän aikana.

Ilmaston lämpenemisen odotetaan kiihdyttävän myös puiden kasvua. Etelä-Suomessa puiden arvioidaan kasvavan jatkossa yli kymmenystä nykyistä nopeammin. Pohjois-Suomessa lämmön lisääntyminen voi jopa tuplata metsän kasvunopeuden.

Toisaalta kasvua jarruttamaan voivat nousta kuivat jaksot, joita odotetaan maan eteläisiin osiin.

Huono uutinen eteläsuomalaisille havumetsiköille on, että juurikääpäsieni hyötyy lämpenemisestä puita enemmän. Juurikääpäsienen kasvuvauhti kuusen juuristossa lisääntyy puolella.

Kuivat kaudetkaan eivät sientä jarruta, sillä elävän puun juurissa riittää sille aina kosteutta.

Kantojen käsittely torjunta-aineella muuttuu siis jatkossa entistä tärkeämmäksi. Tutkijoiden mukaan se estää sienen leviämisen puhtaana säilyneisiin metsikköihin.

”Torjunta pitäisi ulottaa koko maahan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Tärkeää olisi suojata kannot myös energiapuuhakkuissa”, vaativat tutkijat.

Kesäaikaan tehtävät energiapuuhakkuut levittävät tyvitervastautia nuoriin männiköihin. Taudin yleistymisestä on jo merkkejä näkyvissä. Se pysyy poissa vain huolellisella kantokäsittelyllä.

Jos kantokäsittely jää tekemättä, metsikön tuottavuus voi alentua vuosikymmeniksi. Männynjuurikääpä lahottaa myös sekapuina kasvavia kuusia, lehtikuusia ja jopa koivuja, joten terveen uuden puusukupolven kasvattaminen on vaikeaa.

Puulajin vaihto kuusesta lehtipuuksi on usein mahdotonta hirvien takia. Tutkijat suosittavat, että hirvikantoja pitäisi laskea huomattavasti alueilla, joilla juurikääpää esiintyy.

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF