Isomäki: Hullut jumalat kaukaisella Olymposvuorellaan
Sähkön hinnan kohoaminen uhkaa lukuisien kotitalouksien vakavaraisuutta. Siksi ilmiselvä ratkaisu olisi lisätä puulämmityksen osuutta, kirjoittaa Aarteen kolumnisti Risto Isomäki.
EU:n parlamentin ympäristövaliokunnan esityksen mukaan puuta ei enää pitäisi luokitella uusiutuvaksi energiaksi. Kuva: Markku VuorikariSuomalaisissa tiedotusvälineissä esiteltiin toukokuun lopulla samana päivänä kaksi merkittävää energiapoliittista uutista. Kumpikin niistä olisi herättänyt huolta ja kysymyksiä myös yksinään. Uutisten yhdistelmä oli tyrmäävä.
Toinen uutisista oli tuore analyysi sähkön hinnannoususta Ukrainan sodan sekä Euroopan unionin Venäjä-pakotteiden seurauksena.
Sähkön hinta oli talvella pahimmillaan käynyt jopa eurossa kilowattituntia kohden, ja hinnat pysyivät korkeina viikkojen ajan. Monien sähköllä lämmittävien kotitalouksien lämmityslasku joulukuussa 2021 oli yli tuhat euroa.
Tulevana talvena sähkö voi kallistua vielä enemmän, koska sähkön ja maakaasun tuonti Venäjältä loppuu. Asiantuntijoiden mukaan sähkön hinta saattaa talvella 2022–23 nousta pahimmillaan kolmeen euroon kilowattitunnilta. Tämä voisi ajoittain tarkoittaa sähkölämmittäjille jopa 200 euron päiväkohtaisia lämmityskuluja.
On tärkeää painostaa Venäjää lopettamaan sotatoimensa Ukrainassa. Sitä paitsi sähkön korkea hinta on nopeuttanut investointeja aurinko- ja tuulivoimaan, mikä on hyödyllistä ilmaston kannalta.
Myös oman aurinkovoimalani tuottaman sähkön myyminen verkkoon on tänä vuonna ollut kannattavampaa kuin koskaan aikaisemmin, koska näidenkin ansioiden suuruus määrittyy sähkön pörssihinnan mukaan.
Saman päivän lehdissä esiteltiin kuitenkin myös toinen energiapoliittinen uutinen. EU:n parlamentin ympäristövaliokunnan esityksen mukaan puuta ei enää pitäisi luokitella uusiutuvaksi energiaksi. Toisin sanoen puuta poltettaessa ilmaan vapautuva hiilidioksidi pitäisi jatkossa laskea ilmastoa lämmittäväksi kasvihuonepäästöksi. Valtiot eivät myöskään saisi enää edistää, suositella tai tukea puun käyttämistä energiaksi.
EU:n ehdotus vie pohjan pois koko uusiutuvan energian käsitteeltä. Sen ydin on aina ollut juuri biomassaenergian ja fossiilisten polttoaineiden välinen ero.
Maapallon puustoon ja muuhun kasvillisuuteen sitoutuu vuosittain 120 miljardia tonnia hiiltä. Suurin osa siitä kuitenkin palautuu saman tien takaisin ilmakehään hiilidioksidina. Toisin sanoen samat hiiliatomit kiertävät loputtomasti ilmakehän ja kasvillisuuden välillä.
Vuosimiljardien varrella biosfäärin sadan tai tuhannen vuoden tuotanto on varastoitunut öljy-, maakaasu- ja kivihiiliesiintymiin. Fossiilisten polttoaineiden esiintymät voivat tuntua suurilta. Niiden määrä on kuitenkin miljoonia tai kymmeniä miljoonia kertoja pienempi kuin biosfäärin yhteenlaskettu kokonaistuotanto maapallon historian aikana.
Ennen kaikkea: jos sähkön hinta uhkaa muutenkin tulevana talvena ajoittain nousta jopa kolmeen euroon kilowattitunnilta, mitä tapahtuu jos kotitaloudet, erikokoiset yhtiöt, kunnat ja valtio jatkossa vähentävät eivätkä lisää puun käyttöä lämmitykseen? Millaisia sähkön hintapiikkejä silloin syntyy?
Tilanteessa, jossa sähkön hinnan kohoaminen ennennäkemättömiin lukemiin uhkaa lukuisien kotitalouksien vakavaraisuutta, ilmiselvä ratkaisu olisi lisätä puulämmityksen osuutta. Valtion pitäisi eri tavoin kannustaa ihmisiä lämmittämään puulla. Ainakin toistaiseksi, kunnes Ukrainan sodan synnyttämä poikkeustila on ohi.
Muinaiset kreikkalaiset ajattelivat, että maailmaa hallitsevat kaikkivoivat – enemmän tai vähemmän sekopäiset – jumalat, jotka asuivat Olymposvuorella. Olymposvuoren valtiaat saivat päähänsä milloin mitäkin. Heidän yllättävistä päähänpistoistaan oli kaikenlaista kiusaa ja harmia, mutta ihmisten piti vain sopeutua niihin.
Tiedämme nyt, ettei antiikin kreikkalaisten maailmankuva ihan pitänyt paikkaansa. Ei Kreikan Olymposvuorella oikeasti mitään jumalia ollut. Zeus, Hera, Apollo, Artemis ja Afrodite olivat pelkkiä taruhahmoja.
Taidamme kuitenkin nykyään olla vähän samanlaisessa tilanteessa, jossa antiikin kreikkalaiset uskoivat olevansa. Meidän ailahtelevaiset jumalamme tosin asuvat Brysselissä eivätkä Olymposvuorella, ja meidän jumalamme vain kuvittelevat olevansa kaikkivoipia.
Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiedeaiheisista lehtiartikkeleistaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
