Metsäteollisuus jää jälkeen tärkeimmistä tavoitteista
PIEKSÄMÄKI (MT)
Metsäteollisuudessa ei päästä valtioneuvoston Kansallisen metsäohjelman 2015 tavoitteisiin (KMO 2015), sanoo metsäneuvos Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Kokkonen puhui Pieksämäellä keskiviikkona pidetyssä Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen vuosikokouksessa.
”Metsäteollisuuden tuotannon ja viennin arvon tulisi nousta 20 prosentilla vuoden 2008 määrästä, kovin on tasaista viivaa”, Kokkonen esitteli latteita kehityskäyriä.
Kotimaisen puun käyttö jää sekin etäälle mahdollisuuksista.
”Voisimme kestävästi lisätä vuotuisia hakkuita 10–15 miljoonalla kuutiometrillä”, Kokkonen sanoi.
Kokkosta huolestutti investointien vähyys metsäteollisuudessa. Korvaus- ja ylläpitoinvestoinnit on tehty, mutta puunkäyttöä lisääviä investointeja on tehty hyvin vähän viime vuosina.
Kokkosen mukaan KMO 2015:n tavoite saada taimikot hyvään metsänhoidolliseen tilaan toteutuu.
Metsätilojen koon kasvatus ja sukupolven vaihdosten vauhdittaminen jäävät tavoitteista. ”Verokeinot ovat valtiovarainministeriön (VM) vastuulla ja odottavat yhä ratkaisua, vaikka työryhmä oli täysin yksimielinen”, Kokkonen sanoi.
Hän ihmetteli VM:n verkkaisuutta asiassa. ”Metsäntutkimuslaitoksen laskujen mukaan metsätilojen sukupolvenvaihdosten verohuojennus lisää valtion verotuloja nykytilanteeseen verrattuna.”
Pentti Kainulainen Ylä-Savosta ihmetteli, kuinka taimikot saadaan hyvään metsänhoidolliseen tilaan vuoteen 2015 mennessä. ”Metsänomistajat ikääntyvät ja kaupungistuvat, tokko he siitä notkistuvat. Työmäärä laskee koko ajan.”
Kokkonen myönsi taimikot haasteeksi, mutta uskoi parempaan, kunhan neuvontaan panostetaan ja säilytetään työhön houkuttavia porkkanoita.
Pekka Sahlman Metsänhoitoyhdistys Kallavedestä totesi, että metsänhoitomaksuista on karttunut rahaa 30 miljoonaa euroa vuosittain, mistä noin 20 miljoonaa euroa on käytetty neuvontaan kuten metsänomistajille ilmaisten puunmyyntisuunnitelmien laadintaan.
”Jos 20 miljoonaa euroa jää pois, mitä se vaikuttaa puun markkinoille tuloon”, Sahlman kysyi. ”Taimikonhoidon taso laskee vääjäämättä, kun metsänhoitomaksu tulee vapaaehtoiseksi. Kilpailu ei asiaa korjaa.”
Kokkonen arveli metsäpalveluyrittäjien määrän lisääntyvän, se voimistaa töiden markkinointia.
Leskinen korosti henkilökohtaisen neuvonnan merkitystä, jotta metsänhoidon tason alamäki kääntyy.
Järvi-Suomen puukaupoista jo 46 prosenttia lähti viime vuonna markkinoille metsänomistajan metsänhoitoyhdistykselle antaman valtakirjan mukaan. Valtakirjojen osuus puukaupoissa kasvaa, mikä kuvaa sekin metsänomistajien neuvonnan tarvetta.
Metsänhoitomaksun ja yhdistyksen jäsenyyden muuttuminen vapaaehtoiseksi puhuttivat kokousta. Jouko Turunen Kallavedeltä vaati liiton toiminnan kehittämistä.
”Jos metsänhoitomaksu poistuu, on pakko tarkastaa liiton toimintaa, jäsenmaksut tulevat heti käsittelyyn”, kokouksessa puhetta johtanut Markku Miettinen totesi.
Talouden kiristyminen ja yhdistysten fuusiot ohjaavat kehitystä kaksiportaiseen malliin, eli metsäomistajien liitot putoaisivat pois MTK:n ja metsänhoitoyhdistyskentän välistä.
Liiton puheenjohtaja Mauri Ruuth totesi metsäalan rajun murroksen sisältävän aina myös paljon mahdollisuuksia ja niihin kannattaa metsänhoitoyhdistysten tarttua.
Kokkonen totesi myös, että uusi ja edeltäjäänsä väljempi laki mahdollistaa metsänhoitoyhdistyksille nykyistä laajemman toiminnan.
Tiedon merkitys kasvaa valtavasti metsälain väljetessä.
”Tutkimusten mukaan metsänomistajat luottavat metsänhoitoyhdistykseen, se on ainoa organisaatio, jonka toiminta lähtee vain metsänomistajan edusta, ei omista intresseistä”, Leskinen korosti.
Miettinen kehotti metsänomistajia tarkastamaan metsiänsä. Vapun aaton kova tuuli kaateli puita ja kirjanpainajien lisääntyminen näkyy paikoin myös Pohjois-Savossa.
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
