Syrjäytymistä ei ratkaista oppivelvollisuutta pidentämällä
Koulupudokkuuden ja syrjäytymisen taustalla voi olla monia syitä: elämänhallinnan ongelmia, rankka koulukiusaaminen, mielenterveyden häiriöitä, päihteitä, selkiytymättömät koulutustoiveet, motivaation puute tai koulutusvaihtoehtojen niukkuus, johon koulutuksen keskittäminen on johtanut. Väärä uravalinta johtaa yleensä keskeyttämiseen. Kaikissa perheissä ei ole voimia eikä kykyä tukea koulunkäyntiä.
Mitään näistä pulmista lisävuodet eivät ratkaise.
Sen sijaan, että oppivelvollisuutta lainsäädännöllä pidennetään, pitäisi puuttua erojen kaventamiseen ja räätälöityyn tukeen.
Kuntaliiton mukaan oppivelvollisuuden pidentäminen toisi jopa 183 miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset. Kustannustehokkaampaa ja inhimillisempää olisi keskittää resurssit niihin pudokkaisiin, joilla ei ole riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin. Jopa 11 prosentilla peruskoulun päättäneistä on niin huono lukutaito, että se estää jatko-opinnot ja työnsaannin. Lisävuodet eivät kompensoi niitä hukattuja vuosia, jolloin tukea olisi pitänyt saada.
Syrjäytyminen alkaa jo varhaislapsuudessa, joten perheiden varhainen tuki on huomattavasti tehokkaampaa kuin reagoivat toimenpiteet. Jotta yhdenkään lapsen ei tarvitsisi aloittaa elämäänsä takamatkalta, pitäisi erityisesti riskivanhempien saada tukea.
Varsinkin erityistä tukea tarvitsevat lapset jäävät usein ilman riittävää tukea. Esimerkiksi neuropsykiatriset poikkeavuudet (ADHD, autismin kirjo) ovat periytyviä, altistavat syrjäytymiselle ja kuluttavat voimavaroja.
Varhainen tuki perheelle ehkäisee myös huostaanottoja. Sijoitetuista lapsista 69 prosentilla on nepsy-diagnoosi. Nepsy-pulmat vaikuttavat jokapäiväiseen elämään, vuorovaikutukseen, tunteiden säätelyyn ja oman toiminnan ohjaukseen. Aistiherkkyydet ja oppimisen vaikeudet altistavat häiriökäyttäytymiselle. Avoimet oppimisympäristöt tuovat lisähaastetta ja koulunkäynnistä voi muodostua epäonnistumisten sarja.
Jos koulupolkua leimaavat haasteet, epäonnistumiset ja kiusaaminen, miksi pitäisi lisätä sitä, mikä ei toimi? Ei ole inhimillistä eikä nuoren etu, että hänet pakotetaan lisävuosille ilman toimenpiteitä oppimisen ja elämänhallinnan tueksi.
Riitta Kuismanen
Pirkkala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

