Hannu Katajamäki: Maaseutukauna kiehuu

Yleisradion verkkosivun pääuutinen oli 3.12.2014 ”Sata kuntaa elää Suomessa muiden rahoilla – katso oman kuntasi tilanne”. Päätelmä on tehty vertaamalla kunnan verotulojen ja valtionosuuksien suhdetta toisiinsa. Jos kunnan valtionosuudet ovat omia verotuloja suuremmat leimataan se muiden syöttilääksi ja vapaamatkustajaksi.

Suomi on hyvinvointivaltio, jonka perustana on oikeudenmukaisuus. Yhteisiä resursseja käytetään kaikkien suomalaisten parhaaksi asuinpaikasta riippumatta. Eri alueiden oikeudenmukainen kohtelu edellyttää, että kaveria ei jätetä. Tätä varten on kuntien välinen tasausjärjestelmä. Tällaiseen solidaarisuuteen on perustunut suomalainen menestystarina.

Tarkoitushakuinen vastakkainasettelu sekä maaseutukunnissa asuvien leimaaminen armopaloista eläviksi toisen luokan kansalaisiksi ei ole sivistysvaltion eikä sen kansallisen yleisradioyhtiön arvon mukaista. Uutisessa sanotaan, että espoolaiset maksavat Pohjois-Savon pikkukuntien laskuja. Tämä ei pidä paikkansa. Meillä on yhteiskuntasopimus, joka turvaa kaikille kansalaisille perusoikeudet asuinpaikasta riippumatta.

Myös Pohjois-Savo ja sen asukkaat rakentavat yhteiskuntaa: siellä tuotetaan ruokaa, harjoitetaan monipuolista teollisuutta, tarjotaan virkistysmahdollisuuksia myös espoolaisille, hoidetaan metsiä ja kasvatetaan nuoria palvelemaan isänmaataan.

Haluaako yleisradion uutistoimitus kyseenalaistaa suomalaisen yhteiskunnan perustavanlaatuisen oikeudenmukaisuusperiaatteen? Kannattaako yleisradion uutistoimitus oikeutta syrjiä ja leimata kansalaisia asuinpaikan perusteella? Eikö yleisradioin uutistoimitus tunnista Suomen alueellisen työnjaon ja alueiden välisen vuorovaikutuksen perusilmiöitä?

Uutisen yhteydessä toistetaan myös hokema, että haihattelu koko maan asuttuna pitämisestä on kaunis tavoite, mutta ei käytännön realismia. Näin asiaa ei ole enää aikoihin esitetty. Keksikää jo uusi fraasi. Tätä on papukaijamaisesti toistettu viimeiset kymmenen vuotta. Nyt luovuutta kehiin.

Asuttuna pitämisen sijasta minä ja kaltaiseni hajautetun yhteiskunnan kannattajat pitävät tärkeänä kehitysedellytysten turvaamista myös pienempien paikkakuntien asukkaille ja yrityksille. Tällä tavoin syntyy hajautettu kilpailukyky, joka vahvistaa monipuolisesti Suomen menestystä. Tulevaisuutta eivät ole jähmeän keskitetyt rakenteet ja suuruuden logiikka, vaan omaan kohtaloonsa vaikuttavat vahvat paikallisyhteisöt ja ihmisten kokoinen toivon maantiede.

Kilpailukykymme ja menestyksemme ovat syntyneet kansalais- ja paikkaperustaisesti, alhaalta ylöspäin Väitän, että tämä perustavanlaatuisuus ei ole muuttunut. Suomi pärjää myös jatkossa, jos kykenemme huolehtimaan kaikkien alueiden ja kaikkien asukkaiden menestyksen ja onnellisuuden edellytyksistä.

On liian uskaliasta ja perusteetonta olettaa, että menestys voi syntyä ainoastaan tietynlaisissa ympäristöissä. Vielä kohtuuttomampaa on luulla, että Suomesta voisi kehittyä suurkaupunkiyhteiskunta.Viisaampaa on ajatella, että menestys voi syntyä monenlaisissa ympäristöissä, paikkojen moninaisuuden kirittämänä.

Myönteisille sattumille on annettava maksimaalinen mahdollisuus. Yllättäville yhdistelmille on annettava tilaa. Eläköön älykäs hajauttaminen ja ketterä pienuuden logiikka.