Lukijalta: Yksi superruoka on unohdettu ravintosuosituksissa

Ruokasieniä: herkkutatti ja kantarelli.  Kuva: Kari Salonen / Jaana Kankaanpää / Kuvankäsittely: Janiko Kemppi

Uudet ravitsemussuositukset ovat puhuttaneet paljon. Sienet ovat melkein unohdettu raaka-aine suosituksissa ja keskustelussa. Suosituksissa ne lähinnä kuitataan kuuluviksi kasviksiin.

Sienet eivät ole kasveja vaan ihan oma eliökuntansa ja ansaitsisivat myös ravintona oman tunnustetun paikkansa.

Sienet sisältävät rasvaa, hiilihydraatteja, proteiinia, vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita ja ovat terveellisiä ja monipuolisia. Toki ne saattavat kerätä huonolta kasvupaikalta raskasmetalleja eivätkä sovi kaikkien vatsalle, mutta samat ongelmat voi olla myös siemenissä ja pähkinöissä sekä palkokasveissa.

Sienten proteiinipitoisuudet vetävät helposti vertoja palkokasveille ja jopa niistä valmistetuille proteiinituotteille. Niiden suutuntuma on prosessoimatta "lihaisa", maku täyteläinen ja ne ovat ravintorikkaita itsessään, ilman lisättyjä aineita.

Sienet ovat liian vähän käytetty, tutkittu ja kasvatettu ruoka-aine. Niiden kasvattaminen, kerääminen ja jalostaminen olisi potentiaalinen kehittämiskohde osana suomalaista ruuantuotantoa.

Sienet ja niiden viljely on tunnistettu myös joissain kehitysyhteistyöprojekteissa erittäin merkityksellisenä globaalin ruokaturvan vahvistajana. Sienet voisivat olla isompi osa myös meidän suomalaisten ruokaympyrää ja ruokaturvaa.

Sienten ja sienirihmaston asema ja merkitys luonnossa ja myös viljelymailla on ihan omaa luokkaansa ja korvaamaton. Harmi, ettei sienikunnan osuutta luomakunnassa oikein ymmärretä ja tunnisteta. Maan elävänä ja viljelykelpoisena pysyminen tarvitsee elävän sienikunnan.

Aila Asikainen

puheenjohtaja

Kristillisdemokraattien Etelä-Savon piiri