Monimutkaisempi kuin korona

Mielipide

30.3.202202:00

Kolumni

Mia Jouslehto

Jos korona tuntui pari vuotta sitten pelottava uhalta, nyt se vaikuttaa sittenkin kohtuullisen rajalliselta kriisiltä. Nykyinen Putin-vetoinen koettelemus voi muuttua lukuisten päällekkäisten ongelmien vyyhdiksi, jonka ratkominen on paljon vaikeampaa kuin parin viime vuoden haasteiden.

Sokkelossa pitäisi löytää tie ulos energiakriisistä, joka on vaarassa vain voimistua. Jos kaasuhanat Venäjän tai lännen tahdosta kierretään kiinni, moni teollisuuden haara on Keski-Euroopassa pulassa, samoin lukuisat kotitaloudet.

Sähköä joudutaan suuntaamaan pohjoisesta etelään, mikä levittää hintapaineet myös Pohjolaan. Uutta energiaa ei synny hetkessä, eikä Suomikaan ole energian suhteen omavarainen. Ilman Olkiluoto kolmosen käyttöönottoa tilanne tosin olisi Suomessa sähköntarjonnan kannalta vielä kinkkisempi.

Öljy ja maakaasu ovat raaka-aineita monille tuotteille kemiateollisuudessa. Niiden pula heijastuu siten myös itse tuotantoon ja edelleen monien tuotteiden saatavuuteen. Ja jos ei raaka-aine loppuisikaan, hinta saattaa ajaa tuotannon ja sen perässä tulevaa muuta valmistusta jäähylle.

Ympäristöasioitakaan ei saisi unohtaa. Kriisi todennäköisesti edistää biotuotteiden käyttöä myönteisesti, kun fossiilisiin liittyy nyt entistä enemmän ongelmia.

Inflaatio nostaa monien muidenkin tuotteiden kuin energian hintoja. Hintojen nousu ja pelko tulevasta taas jarruttavat talouskehitystä. Hankalimmillaan edessä on tilanne, jossa hinnat nousevat samaan aikaan kun talous supistuu ja valtioiden menot kasvavat.

Maiden on tuettava ongelmiin ajautuvia aloja, huolehdittava kriittisistä asioista ruoka etunenässä ja varauduttava velkaantumisen kenties roimaankin kasvuun. Puolustusmenot kasvavat, mutta myös muita rahareikiä ilmaantuu kriisin kestäessä. Velkaantuminen repesi Suomessa ja muualla tuntuvasti koronaelvytyksen yhteydessä, eikä koronataisto ole vieläkään ohi. Toivottavasti uudet aallot pysyvät rokotteilla kurissa.

Keskuspankkien on vaikea torjua nykytilanteessa inflaation nousua, koska geopolitiikasta syntynyttä kriisiä ei korkojen nostolla saada kuriin. Eikä rahan pumppaaminenkaan välttämättä auta talouden virkistämiseen.

Aivan kuin koronassa, kukaan ei nytkään tiedä, mitä seuraavan kulman takana odottaa. Luimisteleeko siellä italialainen pankkikriisi, perheiden rahaongelmat tai ihmisiä eniten puistattava asia, konfliktin laajeneminen Ukrainan ulkopuolelle? Jo sen pelko yhdistettynä talousvaikutuksiin, inhimillisestä tuskasta puhumattakaan, on saanut monet katsomaan maailmaa uusin silmin. Kybervaikuttaminen, muusta puhumattakaan tuntuu jo nyt ihmisten mielialoissa.

Olisipa meillä vain korona. Se kohteli perheitä eri tavoin, mutta kyse oli kuitenkin vain muutamien asioiden kriisistä. Ainakin Euroopassa. Nyt labyrintti on melkoinen ja suunnistaminen siitä ulos hankalaa. Yhtä monimutkaisessa tilanteessa ei ole oltu aikoihin. Siksi pankkiirien tai poliitikkojenkaan ei ole helppoa hakea historiasta mallia, millä kokonaisuutta ratkotaan.

Tavallisen kuluttajan kannattaa silti pitää ajatuksensa kurissa ja mieli korkealla. Se lienee pätevin keino aikana, jolloin surffataan tyrskyävien vesien läpi. Lopulta aurinko paistaa muuallakin kuin ulkona.

Kirjoittaja on MT Metsän päällikkö.