Koulun pitää opettaa yleistietoa

Maanantain 7.11. ilmestyneessä Maaseudun Tulevaisuudessa päätoimittaja Lauri Kontro kirjoitti kolumnissaan pakkoruotsista. Siinä hän oli sen asian osittain puolesta, osittain vastaan. En ota pakkoruotsiin sen kummempaa kantaa, vaan siihen, mitä peruskoulussa yleensä opetetaan.

Olen seurannut tuttavien peruskoulua käyviä lapsia ja tullut siihen tulokseen, että yleistietoa ei koulussa ainakaan opeteta.

Niin, mitä on yleistieto?

Mielestäni se on sitä, mitä opetettiin vielä 1940-luvun kansakoulussa. Siihen kuuluivat Suomen maakunnat, kaupungit, suurimmat vesistöt sekä suurimmat joet ja paljon muuta mielestäni tärkeää. Laulutunneilla opetettiin kaikki maakuntalaulut ja paljon muita, muun muassa kansanlauluja.

Nykyajan koululaiset (peruskoulussa) eivät tarkkaan tiedä, missä päin Suomea eri kaupungit sijaitsevat, puhumattakaan niiden perustamisvuodesta. Omana kouluaikanani Suomen silloinen nuorin kaupunki oli Lahti, perustettu 1902.

Pitää tietysti ottaa huomioon se, että kaupunkeja on Suomessa yli sata ja silloin oli varmaan noin 30.

Monet sanovat, että sellaista ei kannata opettaa, mistä ei ole mitään varsinaista hyötyä. Mielestäni keskusteluissa on tärkeää hallita lähihistoria ja Suomen maantieto maakuntineen ja pääkaupunkeineen.

Olen tietysti niin vanhanaikainen, että ajattelen vielä sillä järjellä, jota on ajettu päähän 1940-luvun kansakoulussa. Maailma muuttuu ja meidän pitäisi muuttua mukana – se ei ole aina kovin helppoa.