Lukijalta: Ravitsemussuositukset lisäävät ruoan tuontia – suositusten ytimessä pitäisi olla kotimaisuus ja huoltovarmuus
Suositukset, jotka ohjaavat julkisia ruokapalveluita ulkomaisiin proteiinilähteisiin, heikentävät kotimaista ruokaturvaa, kirjoittaa kansanedustaja Janne Jukkola (kok.). ”Kestävä ruokajärjestelmä perustuu siihen, mitä Suomessa voidaan tuottaa.”
Laiduntavaa karjaa. Kuvituskuva. Kuva: Pasi LeinoLoppuvuodesta julkaistut ravitsemussuositukset ovat herättäneet paljon keskustelua. Ilmastovaikutusten huomioiminen on perusteltua, mutta painopiste vaatii tarkennusta.
Kannustaminen kasvispainotteisuuteen ja punaisen lihan vähentämiseen on sinänsä hyvä tavoite, mutta se käytännössä se lisää tuontiruoan osuutta. Vaikka kotimainen valkuaiskasvituotanto on kehittymässä, se kattaa yhä alle 20 prosenttia tarpeesta. Sillä ei pitkälle pötkitä.
Suositukset, jotka ohjaavat julkisia ruokapalveluita ulkomaisiin proteiinilähteisiin, heikentävät kotimaista ruokaturvaa. Kotimainen ruuantuotanto on omavaraisuuden ja huoltovarmuuden perusta, jonka merkitys korostuu erityisesti kriisitilanteissa.
Viljelijät ja maidontuottajat tietävät, että kestävä ruokajärjestelmä perustuu siihen, mitä Suomessa voidaan tuottaa. Tämän tukeminen on tärkeää niin ruokaturvan kuin maatalouden elinvoiman kannalta. Kriisit, kuten pandemia ja logistiikkahäiriöt, ovat osoittaneet tuontiriippuvuuden riskit.
Ruotsissa suositukset tukevat kotimaista tuotantoa ja huoltovarmuutta, ja lihaa sekä maitotuotteita pidetään vahvuutena, ei ongelmana.
Suomessa omavaraisuus on vahva erityisesti maidossa ja viljassa. Ravitsemussuositukset eivät hyödynnä tätä etua. Tuontipainotteiset linjaukset heikentävät viljelijöiden asemaa, vaikka kotimainen maito, liha ja kasvikset ovat vastuullisia valintoja. Lähiruoka vähentää päästöjä ja tukee paikallista elinkeinoa. Suositusten tulisi painottaa niitä vahvuuksia, jotka Suomen olosuhteissa ovat realistisia.
Maito ja liha ovat ravitsemuksellisesti tärkeitä ja huoltovarmuuden kannalta korvaamattomia. Niiden tuotannon heikentäminen vaarantaa sekä viljelijöiden toimeentulon että kansallisen varautumisen.
Suositusten tulee tukea terveyttä, huoltovarmuutta ja kotimaista tuotantoa tasapainoisesti, ei toimia vain ilmastopolitiikan välineenä. Viljelijät kantavat vastuunsa, ja ravitsemussuositusten tulisi tukea heidän työtään sitä heikentämättä.
Janne Jukkola
kansanedustaja (kok.)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
