Unohtuuko ilmastotavoitteissa ruuan ravintosisältö?

Leipätiedotus ry:n julkaiseman kuluttajatutkimuksen mukaan kauran suosio on nousussa. Kyselyyn vastanneista 29 prosenttia kertoi vaihtaneensa eläinperäisiä tuotteita kaura­tuotteisiin. Yleisimmät korvatut eläinperäiset tuotteet olivat maito ja punainen liha. Yhdeksi syyksi tuotteiden korvaamiselle kerrottiin terveys.

Kasvipohjaiset tuotteet mielletään eläinperäisiä terveellisimmiksi, mutta onko asia todella näin?

Eläin- ja kasvikunnan tuotteet eroavat toisistaan proteiinikoostumuksensa perusteella. Eläinkunnan tuotteet, kuten maito ja liha, tarjoavat ihmiselle täydellisen proteiinin lähteen ja kaikki välttämättömät aminohapot. Sen sijaan kasvisproteiineja ei voida luokitella täydellisiksi proteiinin lähteiksi niiden vajavaisen aminohappo­koostumuksen takia.

Välttämättömät aminohapot on saatava ravinnosta, koska keho ei voi valmistaa niitä itse. Kasvisruokavaliota noudattavien onkin yhdisteltävä erilaisia kasvisproteiinin lähteitä toisiinsa, jotta välttämättömien aminohappojen saanti turvataan.

FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät saaneet ravinnosta tarpeeksi A- ja D-vitamiina, folaattia ja tiamiinia. Valtaosa naisista sai ravinnosta rautaa alle suositusten. Näitä kaikkia ravinteita on saatavilla punaisesta lihasta.

Punaisen lihan sisältämä rauta on hyvin imeytyvää hemirautaa, kun taas kasvikunnan raudasta imeytyy vain pieni osa. Raudan puute on yksi yleisimmistä ravinne­puutoksista raskaana oleville. Puutos voi altistaa pienelle syntymäpainolle sekä heikentää lapsen kognitiivista kehitystä. Aikuisilla yleisin raudan puutosoire on väsymys.

Suomalalaiset saavat noin kolmasosan jodistaan maitotuotteista. Riittämätön jodin saanti voi johtaa muun muassa sikiön kehityshäiriöihin sekä varhaislapsuuden kasvu­häiriöihin. Aikuisilla jodin puute aiheuttaa kilpirauhasen liikakasvua. Maitotuotteita vastaavien kaurapohjaisten valmisteiden jodipitoisuus vaihtelee nollasta maidon veroiseen riippuen tuotteesta.

Maitotuotteet ovat suomalaisille merkittävä D-vitamiinin lähde. Vastaaviin kasvi­pohjaisiin tuotteisiin on yleensä lisätty kasviperäistä D2-vitamiinia. D2-muoto ei nosta elimistön D-vitamiini­tasoja yhtä tehokkaasti verrattuna eläinkunnan tuotteiden sisältämään D3-muotoon.

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan vegaanilasten D-vitamiinitasot olivat sekasyöjiä heikompia huolimatta siitä, että mittaukset suoritettiin kesän jälkeen D-vitamiinitasojen ollessa luontaisesti korkeimmillaan. Yhtenä syynä alhaisiin tasoihin voi olla kasviperäisen D2-vitamiinin käyttö. D-vitamiinilla on kriittinen rooli kalsiumin imeytymiselle ja tätä kautta luuston terveydelle.

Suomalaisten A-vitamiinin saanti oli osittain puutteellista. A-vitamiinilla on tärkeä rooli muun muassa lasten näön kehityksessä. Kasvikunnan tuotteista saadaan karotenoideja, A-vitamiinin esiasteita, jotka täytyy muuntaa kehossa varsinaiseksi A-vitamiiniksi. Sen sijaan rasvaiset maito­tuotteet ja punainen liha sisältävät paremmin hyödynnettävää A-vitamiinia.

Lisäksi kasvikunnan ravin­teiden imeytyvyyttä voivat heikentää täysjyväviljojen sisältämät fytaatit. Fytaatit sitovat itseensä ravinteita, kuten kalsiumia, rautaa ja sinkkiä, estäen niiden imeytymistä suolistossa.

Maailman viljelijäjärjestön WFO:n tilaamassa riippumattomassa selvityksessä punaisen lihan kohtuukäytöstä ei todettu olevan haittaa terveydelle. Raportissa todettiin lihan­syönnin ja terveyshaittojen väliset yhteydet niin heikoiksi, ettei niillä ole vakuuttavaa tieteellistä näyttöä.

Yhdysvaltojen sydänlääkäreiden arvostetussa lehdessä (JACC) julkaistiin 2020 artikkeli, missä yhteyttä rasvaisten maitotuotteiden ja prosessoimattoman lihan sekä sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen välille ei löydetty. Tutkimuksessa seurattiin satoja tuhansia ihmisiä vuosien ajan.

Toisen tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan prosessoimattoman punaisen lihan syönnillä oli yhteys pienempään dementian ja Alzheimerin taudin riskiin. Tässä tutkimuksessa mukana oli lähes puoli miljoonaa ihmistä.

Kun ilmastokeskustelu käy kuumana, ravinteet uhkaavat jäävät unohduksiin. On aivan liian yksinkertaistettua laskea päästöjä perustuen pelkästään ruuan painoon tai kaloreihin.

Kaura ja muut kasviperäiset tuotteet sopivat hyvin suomalaiselle lautaselle. Ne eivät voi kuitenkaan yksistään tarjota kaikkia ihmiskehon tarvitsemia ravinteita. Tästä syystä tarvitaan myös suomalaisen liha- ja maitotalouden tuottamia arvokkaita eläinperäisiä tuotteita, joiden tarjoamat ravinteet ovat kriittisiä varsinkin lapsille.

Eläinkunnan tuotteet tarjoavat täydellisen proteiinin lähteen ja kaikki välttämättömät aminohapot.