Tuulivoimaa nousee jo ilman tukia

Hannu Heinonen esitti tuulivoimasta joukon väitteitä, jotka kaipaavat täsmennystä (MT 24.10.).

Tuulivoiman osuus Suomen sähkönkulutuksesta viime vuonna oli 5,6 prosenttia eikä kaksi prosenttia. Osuus on toki vielä pieni, mutta se on kasvava. Tuulivoimalle maksettuja tukia voi toki paljoksua, mutta niitä voi verrata esimerkiksi niihin 177 miljoonaan, joilla tänä vuonna tuetaan turpeen polttoa alennetun energiaveron muodossa.

Suomeen ovat jo nousemassa ensimmäiset tuulivoimapuistot, joiden investoijat eivät hae tukea. Uusin tällainen ilmoitus tuli Ikealta, joka rakentaa neljä tuulivoimapuistoa Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Sehän juuri oli aikoinaan silloisen ministeri Pekkarisen johdolla valmistellun tuulivoiman syöttötariffin tarkoitus, että ala kehittyy Suomessakin ja pärjää ennen pitkää ilman tukia. Tämä on nyt tapahtumassa.

Monet energia-alan toimijat myöntävät, että uutta sähköntuotantoa rakennettaessa tuulivoima on jo edullisin vaihtoehto. Tuulivoima on alentanut sähkön markkinahintaa. Jokainen, joka seuraa sähkön hintaa esimerkiksi Fingridin sivujen kautta, näkee, että silloin kun tuulisähköä tuotetaan paljon, sähkön pörssihinta laskee alle kahden ja jopa alle yhden sentin.

Aalto-yliopiston vuonna 2015 julkaiseman tutkimuksen mukaan sähkön kuluttajat hyötyvät tätä kautta merkittävästi ja tämä hyöty on suurempi kuin tuulivoimalle maksettu tuki.

Ei riitä, että Suomi on saavuttanut vuodelle 2020 asetetut EU:n uusiutuvan energian tavoitteet. Koko maailman, myös Suomen, pitää nopeasti siirtyä päästöttömään energiantuotantoon, jotta ilmastonmuutos voitaisiin pitää alle 1,5 asteessa. Suomen ilmastopaneelin mukaan maamme tulisi vuoteen 2030 mennessä päästä päästöneutraaliuteen eli siihen, että päästöt eivät ylittäisi metsien, soiden ja maaperän muodostamaa hiilinielua.