Kaukolämpö on mainettaan parempi

Energiateollisuuden 2020 tilastokatsauksen mukaan Suomessa on noin 15 000 kilometriä kaukolämpöverkkoa, joka lämmittää noin kolmea miljoonaa suoma­laista. Laaja verkko tarjoaa etuja kaikille verkkoon kuuluville. Kaukolämmön hyötyjä on tarkasteltava yhteisön tasolla julkisuudessa korostuneen kiinteistökohtaisen vertailun sijaan.

Kaukolämpöverkko edistää osaltaan kiertotaloutta. Se toimii alustana teollisuuden ylijäämälämpöjen ja muiden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Verkko yhdistää kotitaloudet, yritykset ja julkiset kiinteistöt, jolloin kotien lämmitykseen voidaan hyödyntää esimerkiksi datakeskuksen hukkalämpöä.

Kaukolämpöverkko toimii lämpövarastona, joka mahdol­listaa energiantuotannon optimoinnin. Kun markkinoilla on paljon sähköä, sitä voidaan varastoida lämpöenergiana kaukolämpöverkkoon sähkön varastointia edullisemmin.

EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, Suomi vuoteen 2035 ja kauko­lämpöala vuoteen 2030 mennessä. Kaukolämpö yhdistetään usein kivihiilen polttoon. Todellisuudessa suurimmassa osassa kaukolämpöverkoista kivihiilen osuus on jo nyt nolla prosenttia. Neljässä isossa kaupungissa, missä kivihiiltä käytetään vielä merkittävästi, ovat energiayhtiöt sitoutuneet kivihiilen polton lopettamiseen vuoden 2025 loppuun mennessä.

Kaukolämpöyhtiöt ovat uudistaneet järjestelmiään tehokkaammiksi ja vähä­päästöisemmiksi. Energia­teollisuuden mukaan kauko- lämmön päästöt ovat puolittuneet kymmenessä vuodessa ja vähenevät kolmannekseen nykyisestä kymmenen vuoden kuluessa. Uskon, että päästöt tippuvat kolmannekseen jo seuraavien viiden vuoden aikana.

Kaukolämpö tarjoaa kestävät lämmitysratkaisut yhtä kiinteistöä laajemmalle joukolle. Kun jokaiselle kiinteistölle ei tarvitse rakentaa omaa lämpöratkaisua, lämmön­tuotannon muuttaminen uusiutuvaksi onnistuu mittakaavaetuja hyödyntäen. Sadat tai jopa tuhannet asukkaat ja kiinteistöt hyötyvät tästä.