Saako vapaaehtoisen sopimuksen myydä pakollisena?

Lisäpalveluiden myyminen voi olla aggressiivista.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Kävin Gigantista ostamassa tuulettimen pahimpien helteiden aikaan heinäkuun alussa. Myyjä alkoi myydä myös pc-tukea, jossa on mukana tietoturva, pilvitilaa ja tuki it-ongelmiin. Tämä on tavallinen tilanne, sillä elektroniikan pientä katetta paikkaillaan kaupoissa lisäpalveluilla.

Myyjä sanoi, että tietoturva on nykyisin pakollinen, koska pankitkin vaativat sitä. Hän toi esille, että jos pankkitililleni murtaudutaan, tietoturva on oltava tai voin menettää rahani. Tein kolmen vuoden määräaikaisen sopimuksen ajatellen, että ilman tietoturvaa olisin ongelmissa.

Kun lasku tuli noin puolentoista kuukauden päästä, selvittelin asiaa pankkini ehdoista, pankkilautakunnan ratkaisuista ja Kuluttaja-lehden artikkelista. Missään näissä ei ole mainittu erillistä tietoturvaohjelmaa pakolliseksi.

Jos pankkitilille murtaudutaan, tietoturvaohjelma ei ole vaikuttanut ainakaan viime vuoden aikana tehtyjen pankkilautakunnan ratkaisujen mukaan asiakkaan saamiin korvauksiin. Ratkaisevaa on asiakkaan käytös eli hän ei saa antaa omia pankkitunnuksiaan toiselle.

Jos tietokoneessa on virus, sitä ei tietenkään kannata käyttää pankkiasiointiin. Mutta asiakas voi pitää huolta tietoturvastaan haluamallaan tavalla. Käytän kännykkäsovellusta pankkiasiointiin, koska se on paremmin suojattu kuin selainpohjainen pankkiasiointi. Laitteilla on omia tietoturvaohjelmiaan.

Vaikka Gigantin myymä pc-tuki maksoi vain 8,90 euroa kuussa, tulee siitä 320,40 euroa koko sopimuskaudelle.

Otin yhteyttä Giganttiin peruuttaakseni sopimukseni, jota en tunnekaan tarvitsevani sen jälkeen kun olin tutustunut pankkilautakunnan ratkaisuihin. Eri myyjä vastasi puhelimeen kuin kaupassa. Hän kertoi, että 50 päivän peruutusoikeus ei koske tilannettani, koska myyjä on jo ottanut ohjelmiston käyttöön.

Nauhoitin puhelun oikeusturvani takia. Nauhalla myyjä toistaa toisen myyjän myyntiväitteen: ”Tietoturva pitää olla. Pankitkin sanoo, että pitää olla tietoturva kunnossa.” Tämä ei pidä mielestäni paikkaansa. Myyjä sanoi selvittävänsä asiaa. Tämän jälkeen asiaan ei ole palattu pariin viikkoon.

Myyntiväitteiden on oltava kuluttajansuojalain mukaan totuudellisia, ei harhaanjohtavia.

”Mitä palvelusta kerrotaan, pitää olla faktaa, ei puolitotuuksia. Myyntitilanne on ihan selvästi epäonnistunut, jos on yritetty kaupata väärin tiedoin luoden uhkakuvia, jotka ei pidä paikkaansa”, Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Mika Hakamäki sanoo.

Silti uskon, että kokemani tilanne ei ole missään nimessä uniikki, vaan riippumatta kaupasta myyjät voivat joskus puhua ohi suunsa tarkoituksella tai vahingossa.

Kuluttajan on pysyttävä lujana vaatiessaan oikeuksiaan. Myyntiväitteitä voi olla vaikea todistaa jälkeenpäin muuten kuin nauhoittamalla puheluita ja tallentamalla sähköposteja. Näin jokainen saa tehdä omille puheluilleen.

Kun otin yhteyttä Giganttiin toimittajana, tilannetta alettiin selvittää ja kokemaani pahoiteltiin. Näin tulisi toimia jokaisen kuluttajan kohdalla.

”Tässä tapauksessa myyjämme ovat epäonnistuneet: pankkien vaatimuksesta pc-tukipakettiin emme voi puhua”, Gigantista vastattiin sähköpostilla.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.