Presidentti kirvoitti katsomaan omaa pesää

Pellervolaisella osuustoiminnalla on kunniakas historia maaseudun ja sen ihmisten taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman puolustamisessa ja kohottamisessa.

Osuustoiminnan kantavista aatteista yksi on ollut tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteuttaminen. Osuuskunta on ihmisten yhteenliittymä, vastakohtana osakeyhtiölle, joka on pääoman yhteenliittymä.

Selailin jälleen keväällä saamaani Metsä Groupin vuosikertomusta vuodelta 2011. Konsernin liikevaihto oli 5,3 miljardia euroa. Yritys on merkittävä, mutta pieni suurten rinnalla. Esimerkiksi UPM on kaksinkertainen. Konsernimme tulos on heikko ja velkaantumisaste korkea. Johdon palkka- ja palkkiojärjestelmät ovat varsin monimutkaisia.

Pääjohtaja Kari Jordanin palkka, palkkiot ja muut etuudet vuonna 2011 olivat 2 813 700 euroa. Tämän lisäksi tulevaa eläkepalkkaa maksettiin 77,5 prosenttia eli 2 180 617 eroa, kokonaispalkka yhteensä 4 994 317 euroa.

Vuosikertomuksessa oli vain eläkemaksun prosenttiluku. Kun luontaisedut verotetaan vähän todellisuutta halvemmin, voidaan puhua viiden miljoonan euron palkasta kaikkine lisineen. Vuonna 2010 kokonaispalkka lisäpalkkioineen ja eläkemaksuineen oli 3 281 137 euroa. Palkkauskustannuksen nousu vuodessa oli 52 prosenttia.

Kallis eläke johtuu pääjohtajalle 60 vuoden ikäisenä luvatusta 60 prosentin tasoisesta eläkkeestä, joka lasketaan viiden viimeisen vuoden kokonaispalkasta. Eläkeikä koittaa vuoden 2016 aikana, eli viiden vuoden jakso alkoi jo viime vuonna.

Edellä olevan lisäksi pitkän aikavälin kannustimiksi konsultit ovat keksineet johtoryhmän jäsenille perustetun Metsäliitto Management Oy -nimisen yhtiön.

Yhtiön kautta konsernijohto on sijoittanut omia varoja 3 850 000 euroa, minkä lisäksi Metsäliitto Osuuskunta on lainannut yhtiölle 15,4 miljoonaa euroa konsernin omiin velkoihin nähden edullisella kolmen prosentin korolla.

Varoilla on hankittu 6 790 887 Metsä Board Oyj:n B-osaketta. Näistä pääjohtaja omistaa välillisesti 1,7 miljoonaa kappaletta (noin 26 prosenttia) ja kahta henkilöä lukuun ottamatta muu johtoryhmä loput.

Järjestely on tarkoitus purkaa vuosina 2014–2016 myymällä Metsä Boardin osakkeet, maksamalla laina takaisin ja purkamalla yhtiö.

Johtoryhmän tarkoitus on saada osakkeista verotuksellisesti palkkaa edullisempaa myyntivoittoa, mikä on mahdollista euroalueen rämpimisestä huolimatta, jos muualla maailmassa noususuhde jo alkaisi. Hyvänä puolena voi todeta järjestelyn sisältävän ripauksen yrittäjyyden ihanuutta.

Pääjohtajan viime vuoden kokonaispalkkio on moninkertainen Suomen presidentin, eduskunnan puhemiehen ja pääministerin yhteenlaskettuun palkkaan ja eläkkeisiin verrattuna, presidentin palkan verottomuus huomioiden.

Mäntykuitupuun kantohinta on 18 euroa kiintokuutiometriltä. Viiteen miljoonaan euroon tarvitaan pino, joka kolmen metrin pölleinä kaksi metriä korkeana ulottuisi molemmin puolin tietä meiltä Isostakyröstä Seinäjoen torille 38,5 kilometriä, yhtenä pinona 77 kilometriä.

Myös hallinnon osalta pitäisi pyrkiä säästöihin. Melko hyvien kuukausi- ja kokouspalkkioiden lisäksi on konsernissa toteutettu vapaaehtoinen eläkevakuuttaminen, joka nostaa palkkioita 20 prosentilla.

Hallinnon eläkejärjestely on peräti harvinainen. Vuosikertomuksessa siitä en löytänyt mainintaa. En pidä eläkettä perusteltuna, sillä eihän kukaan menetä hallituksen jäsenyyden vuoksi päätoimentulonsa antamaa eläkettä.

Presidentti Niinistö uudenvuoden puheessaan vetosi voimakkaasti kansalaisten oikeudentuntoon ja kansalliseen eheyteen. ”On nähty itsekkyyden tai suoranaisen ahneuden nousevan. Se on merkki oikeudentunnon kuihtumisesta; ei tehdäkään välttämättä niin, kuin oikealta tuntuu, vaan niin, miten saa itselleen eniten hyötyä. Sillä asenteella yhteisöstä katoaa luottamus”.

Olen täsmälleen samaa mieltä.