Vatsan voimaviljaa

Kuva: Pixmac 

Selvää kauraa

TEKSTI: Riitta Mustonen KUVAT: Kristiina Kumila

Mummo keitti vatsan kivistykseen kauravelliä, ja mahakipuinen lusikoi kaurapuuroa, kun mikään muu ei tunnu sopivan.

”Kauravellin vaikutus vatsan hyvinvointiin on tiedetty kauan. Siinä on tulehdusta vähentäviä yhdisteitä. Mutta tarvitaan massiiviset kokeet ennen kuin purkin kyljessä voi väittää, että kaura parantaa vatsaa”, sanoo teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja VTT:ltä.

Kaukovirta-Norja on tutkinut kauraa kaksikymmentä vuotta ja on vakuuttunut kauran erinomaisuudesta varsinkin suomalaisille.

”Kaura on Suomeen erittäin hyvin soveltuva vilja. Meillä kasvaa todella hyvälaatuista kauraa, on vahvoja omia lajikkeita ja kauraa osataan käyttää rehun lisäksi myös ihmisten ravintona.”

Kauran tuttuudesta seuraa, että sitä pidetään jopa tylsänä. Monille tulee ensimmäisenä mieleen pakolla syöty kaurapuuro.

Toisaalta kaura on niin turvallinen raaka-aine, että kaurapuuro on monen lapsen ensimmäinen ruoka äidinmaidon jälkeen.

Kaukovirta-Norja ei väitä, että kaura olisi ravintona parasta viljaa, sillä esimerkiksi rukiin syöpää ehkäisevistä vaikutuksista on tutkimustuloksia.

”Mutta kaura taklaa liikalihavuuteen, sydän- ja verisuonitauteihin, korkeaan kolesteroliin, vatsaoireisiin ja suoliston hyvinvointiin. Sen ehdoton etu on, että sitä syödään kokojyväviljana. Kokojyväohra, -ruis, ja -vehnä ovat kitkeriä, mutta kokojyväkauran maku on mieto ja pähkinäinen ja väri helakan vaalea.”

Kokojyväkaurasta saadaan aina sen erinomaiset kuidut. Kauran liukoinen kuitu on erityistä beetaglukaania, jonka on todettu hidastavan kolesterolin imeytymistä elimistöön. Lisäksi kauran liukenematon kuitu edistää suolen toimintaa ja ehkäisee siten ummetusta.

Yhdysvalloissa hyväksyttiin jo vuonna 1997 terveysväittämä, että kauran liukoinen kuitu auttaa hallitsemaan veren kolesterolia. EU:ssa sama väite hyväksyttiin vuonna 2009.

Kauran käytön lisäämiseksi siitä on kehitetty erilaisia tuotteita. Kaurapuuro ja -leivonnaiset ovat kaikkien tuntemia, mutta tarjolla on myös käymisen avulla valmistettuja kauravälipaloja, kaurajuomia, leseitä, kaurajäätelöä.

VTT:llä tutkitaan, miten kauraa voi jakaa erilaisiin osiin. Kauraöljyä käytetään rehujen ja elintarvikkeiden lisäksi kosmetiikkaan. Kuidusta saadaan leseitä, ja proteiinijaetta voidaan käyttää esimerkiksi juomiin ja valmisruokiin.

”Maailmalla on pula kasviperäisestä proteiinista. Soija on lähes ainoa vaihtoehto, ja meille se on tuontitavaraa ja valtaosin geenimuunneltua. On hyvä, jos kaura voisi korvata soijaa proteiinilähteenä”, Kaukovirta-Norja sanoo.

”Lisäksi moni ihminen on erittäin allerginen soijalle. Kehitämme menetelmiä, joiden avulla voi ottaa proteiinia kaurasta talteen mahdollisimman puhtaana.”

Teknologiajohtajan oma haave on saada erotettua kaurasta sellainen kuitujae, jota voitaisiin helposti lisätä vanukas- ja jogurttityyppisiin tuotteisiin. Prosessin kehitys on vielä kesken.

Suomessa on tehty uraauurtavaa tutkimusta siinä, että on selvitetty kauran soveltuvuus keliaakikoille. Keliaakikko saa oireita ohutsuoleensa viljan gluteenista ja joutuu siksi noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota. Se merkitsee kieltäytymistä vehnästä, ohrasta, rukiista ja aiemmin myös kaurasta.

Gluteenittomassa ruokavaliossa kuidun saanti voi jäädä alhaiseksi. 1980-luvun loppupuolella todettiin, että kaura soveltuukin keliaakikoille, ja nyt tiedetään, että ainakin neljä viidestä keliaakikosta pystyy käyttämään kauraa.

Vuodesta 1997 lähtien kaura sallittiin aikuiskeliaakikoille ja vuodesta 2000 lapsi- ja ihokeliaakikoille. Pitkään sairastaneille suositellaan aloittamista pieninä annoksina. Päivittäiselle käytölle ei ole ylärajaa, mutta turvallisinta on käyttää niin sanottuja puhdaskauratuotteita eli gluteenitonta kauraa.

Vaikka kauran erinomaisuus ihmisten ruokavaliossa tiedetään, suurin osa kaurasta menee yhä eläinten rehuksi. Yhdysvalloissa ihmisravinnoksi käytetään vajaa kolmannes, mutta Suomessa alle kymmenesosa.

Jotta kuluttajat saataisiin innostumaan kaurasta, maa- ja metsätalousministeriöllä on meneillään Lumoudu kaurasta -hanke. Hankkeessa levitetään tietoa kauran erinomaisuudesta ja innostetaan herkuttelemaan kauralla esimerkiksi reseptikilpailun avulla.

Suomessa tuotettu kaura on kysyttyä maailmanmarkkinoilla, ja Suomi on yksi kauranviljelyn suurvalloista. Kaura on meillä satoisa vilja, joten siinä on mahdollisuuksia, kunhan sitä saadaan tuotteistetuksi.

Hyvä esimerkki kauran tuotteistamisesta on Turussa toimiva Bioferme. Se kehitti kaurasta täysin uudentyyppisen tuotteen fermentoimalla eli käyttämällä kauraa maitohappo- ja bifidobakteereilla. Tuotekehityksessä tehtiin yhteistyötä Turun yliopiston kanssa.

Biofermen Yosa-kauravalmisteet soveltuvat kaikille, mutta erityisesti laktoosi-intoleranteille ja keliaakikoille. Vuodessa Bioferme käyttää 70 000–80 000 kiloa Pohjanmaalla viljeltyä kotimaista luomutäysjyväkauraa.

Bioferme vie tuotteitaan Ruotsiin, mutta myös Venäjälle ja Baltiaan. Markkinointipäällikkö Tuula von Zweygbergkin mukaan myös Ranskassa kiinnostus kauratuotteisiin on kasvussa.

Johtaja Patricia Wiklund turkulaisesta Invenire-markkinointitutkimusyrityksestä vakuuttaa, että kauratuotteille olisi kysyntää, kun niitä vain kehitettäisiin ja vietäisiin maailmalle.

”Euroopassa kaikki valmistajat yrittävät löytää nyt tuotteistaan luonnollisuutta, ja kaura jos mikä mielletään luonnolliseksi. Kauraa on markkinoitu aika paljon terveyspainotteisesti, mutta nyt myyvät luonnonmukaisuus, ympäristöystävällisyys ja vastuullisuus. Kaurassa ne kaikki yhdistyvät.”

Wiklund mainitsee, että Yhdysvalloissa lämpimästä kaurapuurosta tuli edellisen laman myötä hittituote. Sitä myydään Starbucksin kahviloissa ja muissa nopean ruuan noutopaikoissa.

”Meiltä puuttuu vientiorganisaatio, joka puhuisi kauran puolesta ja veisi sitä maailmalle. Muilla mailla näitä on. Kaurassa on paljon mahdollisuuksia.”