Hallitus astui jo sote-maakuntien tontille

Keskustan johtama Sipilän hallitus on jälleen kerran päässyt yhteisymmärrykseen sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tarkemmista suuntaviivoista. Ainakin toistaiseksi.

On hyvä, että hallitus on luopunut aiemmista suunnitelmistaan A ja B luokan maakunnista, eli että kolme kahdeksastatoista maakunnasta (sairaalasta) olisi joutunut tekemään yhteistyötä toisen maakunnan kanssa sote-palveluiden järjestämisessä.

Nyt kaikki 18 maakuntaa ovat samalla viivalla. Näin olisi varmaankin ollut hyvä menetellä alun alkaen.

Suuria kysymyksiä on soten osalta edelleen auki ja ne liittyvät muun muassa itsehallintoon ja päivystystoimintaan. Hallitus valmistelee tällä hetkellä myös sairaaloiden päivystystoiminnan ja terveyskeskusten uudistusta.

Hallitus on aikaisemmin kertonut, että ympärivuorokautinen täyden päivystyksen sairaalatoiminta keskitetään ainoastaan kahteentoista sairaalaan. Tämä on melko paradoksaalista, kun ottaa huomioon sote-uudistuksen päätavoitteen eli kansalaisten yhdenvertaisen hoidon ja hoivan turvaamisen koko maassa.

On vaikea turvata yhdenvertaisuus, kun palveluita keskitetään ja etäisyydet pitenevät.

Valitettavasti huoli tulevaisuuden sote-palveluiden alueellisesta saatavuudesta ei rajoitu ainoastaan vaativampaan erikoissairaanhoitoon. Tällä hetkellä on esimerkiksi täysin epäselvää, missä terveyskeskuksissa on päivystystoimintaa enää tulevaisuudessa.

Myös maakuntien itsehallinnon osalta on useita kysymyksiä edelleen auki. Mistä valtio päättää ja mistä päättää maakunta?

Nyt hallitus aikoo Helsingistä käsin päättää päivystyksen keskittämisestä jo ennen kuin maakunnat ovat aloittaneet toimintansa. On vaikea nähdä miten itsehallinto toteutuu tässä yhteydessä.

Miksi maakunnat eivät itse saa päättää omasta sairaala- ja terveyskeskuspäivystyksestään? Äänestäjien tulisi saada vastaus tähän kysymykseen.