Lukijalta: Emme Suomessa ymmärrä riittävästi arktisen alueen merkitystä – Venäjän kasvava valta jää meiltä huomaamatta

Rahtialus jäänmurtajan avaamalla väylällä. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen

Olin eduskunnan puhemiehen delegaation mukana Kanadassa 30.10–2.11. Vierailun teemana oli erityisesti arktinen turvallisuus, Kanadan ja Suomen välinen syventyvä yhteistyö ja alkuperäiskansat turvallisuuspolitiikassa.

Kanadan turvallisuuspolitiikan kärki on arktinen turvallisuus. Me Suomessa emme aivan ymmärrä arktisen merkitystä. Samaan aikaan, kun huomiomme on Ukrainassa ja muissa konflikteissa, rakentaa Venäjä omaa arktista toimijuuttaan yhä vahvemmin Jäämerellä yhdessä Kiinan kanssa. Sitä kiinnostavat alueen luonnonvarat, jään sulamisen myötä avautuvat reitit ja geopoliittinen asema.

Suomen arktinen strategia on vuodelta 2021 eli se on hyväksytty ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Meidän tulisi nopeasti päivittää strategia ja kyetä kokonaisvaltaisesti ratkaisemaan kysymyksiä liittyen arktiseen alueeseen.

Arktisen neuvoston laittaminen tauolle keväällä 2022 jätti aukon Suomen politiikkaan arktisten asioiden osalta.

EU:lla ei ole sitäkään vähää tahtotilaa tai ymmärrystä arktisiin asioihin ja itäisen naapurin toimiin pohjoisessa.

Lapin yliopiston Arktinen keskus tuottaa kansainvälisesti erittäin tarpeellista tietoa arktisesta alueesta. Arktisen asiat ovat tällä hetkellä valtion hallinnossa aivan liian kapeilla harteilla. Emme hyödynnä kaikkea sitä tietoa, mitä meillä olisi käytettävissämme.

Alkuperäiskansojen ottaminen mukaan turvallisuuspolitiikkaan on aivan ensiarvoisen tärkeää. Harvaan asutut erämaat ja pohjoiset alueet tarvitsevat näkeviä silmiä ja kuulevia korvia. Alkuperäiskansoilla on tärkeää tietoa alueen olosuhteista ja elinympäristöstä.

Kanadassa puolustusministeriö keskustelee suoraan alkuperäiskansaryhmittymien kanssa. Tällaiseen suorempaan keskusteluun tulisi siirtyä myös Suomessa esimerkiksi puolustusvoimien infratarpeiden osalta.

Suomen ja Kanadan välinen yhteistyö on syventynyt erityisesti jäänmurtajien osalta. Suomen, Kanadan ja Yhdysvaltojen poliittinen julkilausuma julkaistiin 11.7.2024 Washingtonissa presidentti Bidenin, presidentti Stubbin ja pääministeri Trudeaun johdolla. Suomalaiset yritykset ovat suunnitelleet noin 80 prosenttia maailman jäänmurtajista, ja noin 60 prosenttia niistä on rakennettu suomalaisilla telakoilla.

Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että arktinen on meille mahdollisuus, jossa meillä on paljon osaamista. Arktisen alueen turvallisuutta on katsottava laajasta näkökulmasta, mihin liittyvät muun muassa alueen resilienssi, kyvyt ja kapasiteetti.

Sara Seppänen

kansanedustaja (ps.)

arktinen parlamentaarikko