Lukijalta: Suomi tarvitsee nyt enemmän kuin yksittäisiä rakenneuudistuksia − On aika siirtyä tulevaisuuden rakentamiseen

On aika siirtyä nykytilan hallinnoinnista, leikkauksista, sopeuttamisesta ja osauudistuksista tulevaisuuden rakentamiseen, kirjoittajat mainitsevat. Kuvituskuva.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Valtiovarainministeriön käynnistämä selvitys maakuntaliittojen asemasta ja tehtävistä on perusteltu. Hallinnon rakenteita on syytä arvioida muuttuvassa toimintaympäristössä.

Mutta missä on Suomen julkisen hallinnon ja hyvinvointivaltion yhteinen tulevaisuusvisio? Miksi tarkastelemme jälleen vain yhtä hallinnon porrasta kerrallaan?

Hyvinvointialueet on perustettu, valtion aluehallintoa on uudistettu ja nyt arvioidaan maakuntaliittojen asemaa. Julkisen hallinnon työnjaon arvioinnin tarve on tunnistettu useissa yhteyksissä. Silti kokonaisarviota ei ole tehty.

Suomi tarvitsee nyt enemmän kuin yksittäisiä rakenneuudistuksia. On aika siirtyä nykytilan hallinnoinnista, leikkauksista, sopeuttamisesta ja osauudistuksista tulevaisuuden rakentamiseen.

Tarvitsemme yhteisen vision siitä, millainen hyvinvointivaltio haluamme olla 2030- ja 2040-luvuilla, mitä tehtäviä julkiselle vallalle kuuluu ja millainen julkinen hallinto niitä parhaiten tukee.

Turvallisuusympäristön muutos, väestön ikääntyminen ja alueiden erilaistuminen ovat muuttaneet toimintaympäristöä perusteellisesti. Ilmastonmuutos tuntuu entistä konkreettisempana ja raskaampana. Työn tuottavuuden kehitys on monella alalla heikkoa tai lähes olematonta. Kaikki tämä vaatii julkiselta hallinnolta uutta asennetta.

Hallinnon kehittämisen tavoitteena ei saa olla vain tehokkaampi hallinto, vaan vahvempi, kilpailukykyisempi ja uudistumiskykyisempi Suomi. Kysymys ei ole vain siitä, miten nykyiset rakenteet toimivat, vaan siitä, auttavatko ne Suomea uudistumaan, vahvistamaan kilpailukykyä ja kasvattamaan työn tuottavuutta.

Kokonaisvaltainen arvio megatrendien vaikutuksista sekä julkisen hallinnon tehtävistä, rakenteista sekä yhteistyö- ja toimintamalleista osana hyvinvointivaltion uudistamista on välttämätön perusta kaikille osauudistuksille – myös maakuntaliittojen tehtävien ja aseman arvioinnille.

Oikeasti vahva ja välittävä Suomi ottaisi tulevaisuuden visioinnin, hyvinvointivaltion uudistamisen ja julkisen hallinnon kokonaisuudistuksen hallituksen työpöydälle välittömästi. Ei enää siilokohtaisia selvityksiä eikä oman hallinnonalan tarkastelua irrallaan kokonaisuudesta. Ensin kokonaiskuva ja yhteinen visio. Vasta sen jälkeen yksittäiset rakenneratkaisut.

Jarmo Vauhkonen

Mikkeli

Aulis Tynkkynen

Loviisa