Lukijalta: Selvitykset ja suositukset eivät riitä, aurinko- ja tuulivoimalle tarvitaan sitovia määräyksiä
Tuuli- ja aurinkovoiman osalta vaikutusten seurantaan ja toteutuvien haittojen ehkäisemiseen ei ole velvoitetta eikä työkaluja, uusiutuva energiahan on myös ympäristölupasääntelyn ulkopuolella, kirjoittavat Sari Murto ja Riitta Lindgren.
Pelkillä selvityksillä ja suosituksilla, eli vapaaehtoisella vastuullisuudella, kestävästi toteutettuun energiasiirtymään ei päästä. Tarvitaan sitovaa sääntelyä, kirjoittajat mainitsevat. Kuvituskuva. Kuva: Timo VillanenJuuri julkaistuilla politiikkasuosituksilla tavoitellaan kestävämpää tuuli- ja aurinkovoiman suunnittelua. Vaikka yksittäisten hankkeiden ympäristövaikutuksia pyritään selvittämään yksityiskohtaisesti, yhteisvaikutuksista aiheutuvien haittojen välttäminen on vaikeaa (MT 29.6.).
Haittojen välttäminen ei nykyisessä suunnittelujärjestelmässä onnistu, koska lakiin perustuvat sitovat määräykset puuttuvat. Hankkeiden sijoittaminen perustuu hankekohtaiseen päätöksentekoon, jota ohjaavat toimijoiden ja päätöksentekijöiden taloudelliset edut.
Mikään toimija ei hallitse hankkeiden kokonaiskuvaa yksinkertaisesti siitä syystä, että vastuuta yhteis- ja kokonaisvaikutuksista ei ole laissa osoitettu kenellekään Suomessa. Vaikutusten seurantaan ja toteutuvien haittojen ehkäisemiseen ei ole velvoitetta, eikä työkaluja, uusiutuva energiahan on myös ympäristölupasääntelyn ulkopuolella.
Vaikutusten seurantaan ja toteutuvien haittojen ehkäisemiseen ei ole velvoitetta.
Osaoptimointiin perustuva suunnittelujärjestelmä ei sovellu hankkeisiin, joissa vaikutukset leviävät laajalle sijoituspaikan ulkopuolelle, ja kumuloituvat muiden hankkeiden kanssa. Tällainen järjestelmä vaatisi toimiakseen sitovat ja tiukat kriteerit hankkeiden sijoittamiseen, ja vahvan valtakunnantason viranomaisen valvomaan, että haitat pysyvät kurissa. Se vaatisi myös vaikuttavia sanktioita näiden kriteerien rikkomiselle.
Toinen vaihtoehto olisi se, että sijoittamisesta päätetään valtakunnan tasolla, jossa päätöksentekijä ratkaisee, mitkä alueet otetaan käyttöön ja mitkä säästetään, ja varmistaa, että näin aiheutuvat menetykset korvataan haitankärsijöille. Silloinkin hankkeiden sijoittaminen vähiten haittaa aiheuttavalla tavalla vaatisi toteutuakseen lakiin kirjattuja määräyksiä.
Pelkillä selvityksillä ja suosituksilla, eli vapaaehtoisella vastuullisuudella, kestävästi toteutettuun energiasiirtymään ei päästä. Tarvitaan sitovaa sääntelyä.
Sari Murto
FM, puheenjohtaja
Riitta Lindgren
KTM, maankäytön asiantuntija
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
