Juhanan suuri harppaus
Jussi Martikainen: Vartiainen voisi taloustieteilijänä laskea, mikä on viimeisen leipäpalan markkinahinta.31.5.201702:00
Nakin ja talousnakin ero tunnetaan. Sama pätee toisinaan tieteilijöihin ja taloustieteilijöihin.
Taloustieteilijä ja kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) käy taas sotaansa Suomen maatalouden tukijärjestelmää vastaan. Vartiainen saa maatalouspoliittisen kohtauksensa tavallisesti kylvöajan tietämissä.
Vartiaisen mukaan viljelijät ovat yhteiskunnalle kalliimpia kuin työttömät, joita hän on aiemmin verrannut muun muassa rikkaruohoihin. Tukien takia viljelijät ovat valtion kalliita virkamiehiä, ja toimialaa voi verrata autojen polttamiseen kadulla, Vartiainen sanoo.
Vartiainen haluaa lopun kansalliselle maataloustuelle. Raha pitäisi hänen mielestään käyttää esimerkiksi yliopistojen ja päihdeäitien tukemiseen. Molemmat ovat tärkeitä kohteita, mutta on halpahintaista laittaa ne vastakkain ruuantuotannon kanssa.
Vartiainen tuijottaa edelleen yhteen pisteeseen. Hän ei vaivaudu pohtimaan, kuinka EU:n ruokatalous toimii. Maailman ruokataloudesta puhumattakaan.
Suomessa puolueet ovat yli 20 vuotta taistelleet liki yksimielisinä sen puolesta, että kotimaisen ruuantuotannon edellytykset EU-oloissa säilyisivät. Muut EU-maat huolehtivat samaan tapaan omasta tuotannostaan.
Vartiainen haluaa, että viljelijöiden turha joukko siirtyisi "kannattavaan" työhön muilla toimialoilla. Saman idean sai muuan Mao Tse-tung 1950-luvun Kiinassa.
Kiinan vartiaisella oli ikävä kyllä myös valtaa. Viljelijöiden pakkosiirto teollisuustöihin ja valtiojohtoinen ruuantuotanto tappoi nälkään kymmeniä miljoonia kiinalaisia.
Maon ohjelman nimi oli "Suuri harppaus". Vartiaisen harppaus voisi johtaa samaan, ellei Suomi olisi niin paljon Kiinaa pienempi.
Vartiaisen mielestä on väärin, että maatalous saa julkista rahaa, vaikka Suomessa samaan aikaan yliopistoilta leikataan ja alkoholistiäideille syntyy FAS-oireyhtymän vammauttamia lapsia. Tästä voisimme löytää yhteisen ratkaisun.
Vartiaisen arvostamat tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että hallituksen alkoholiuudistus lisää rajusti terveysmenoja ja tappaa lisäksi satoja suomalaisia. Jospa stoppaamme hankkeen ainakin ruokakauppojen limuviinojen ja vahvojen oluiden osalta?
On varmaa, että FAS-lapset ja terveysmenot vähenevät. Näin saadaan rahaa sekä lasten terveydelle että yliopistoille. Hyvinvointi lisääntyy.
Vartiainen on oikeassa, että valtion rahaa on käytettävä harkitusti. Oman ruuantuotannon turvaaminen ei siinä ole lainkaan huono kohde.
On tympeää verrata viljelijöitä autonpolttajiin. Ruoka on Suomessa kansalaisten tuloihin nähden ennätyshalpaa ja sitä on riittävästi. Se ei ole autonpolttajien aikaansaannosta.
Korkea ruokaturva politiikan tavoitteena korostui pula-aikana sotien jälkeen. Tuolloin eli vielä ihmisiä, joiden omaisia oli kuollut nälkään 1860-luvun lopun katovuosina.
Nykyinen maatalouspolitiikka ei ole viljelijällekään ideaali. Suuret harppaukset ovat kuitenkin riski aikana, jolloin maailma varautuu sotaan ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kansainvaelluksiin.
Juhana voisi taloustieteilijänä laskea, mikä on viimeisen leipäpalan markkinahinta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
