Yritystukikeskusteluun tarvitaan kansainvälinen ulottuvuus

Sitran Mari Pantsar otti vieras­kolumnissaan 23.8. kantaa yritystukiin ja totesi niiden kuluttavan niukkoja vero­euroja vailla vastaavaa hyötyä teollisuudelle ja työllisyydelle.

Yritystukikeskustelussa on huomioitava yritysten kansainvälisen kilpailu­kyvyn edellyttämä näkökulma. Suomen on globaalin talouden aika­kaudella äärimmäisen tärkeää säilyä kansainvälisesti kilpailu­kykyisenä sijaintipaikkana ja toimintaympäristönä suomalaisille sekä kansainvälisille yrityksille kasvun ja hyvin­voinnin turvaamiseksi.

Metsäteollisuuden tuotannon sijoittumisen määrää tuotantoyksiköiden keskinäinen kilpailuasema, jota tarkasteltaessa yrityksessä otetaan huomioon kaikki kustannuskomponentit.

Energian hankintakustannukset ovat yksi merkittävä tekijä vertailtaessa energia­valtaisen teollisuuden eri maissa kohtaamia kustannuksia. Sähkön ja polttoaineiden hankintakustannukset ovat Suomessa samalla tasolla tai korkeammat kuin keskeisissä kilpailijamaissa.

Verotuksella on suuri merkitys energian hankinta­kustannuksiin. Yritystueksi kutsuttava energiaveron­palautus tarkoittaa itse asiassa, että osa jo maksetuista energia­veroista palautetaan, jotta kansainvälisillä markkinoilla kilpailevilla yrityksillä olisi tasapuolinen verotaso verrattuna kilpailijamaihin. Myös muissa maissa on vastaavat instrumentit käytössä.

Energiaveronpalautuksen poistaminen Suomessa nostaisi energian hintaa huomattavasti korkeammaksi kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Tällä olisi väistämättä vaikutuksia suomalaisten tehtaiden kilpailukykyyn.

Metsäteollisuuden vientituloista hyötyy koko Suomi. Niiden avulla maksetaan työntekijöiden palkat sekä yhteiskunnalle veroja, ostetaan puuta metsänomistajilta ja palveluja pk-yrityksiltä sekä inves­toidaan uuteen puhtaaseen tekno­logiaan. Tätä tulovirtaa tuottamaan tarvitaan kansainvälisessä kilpailussa menestyviä tehtaita.

Kansainvälisen kilpailu­kyvyn huomioiminen päätöksen­­teossa on Suomen etu.