Lukijalta: Aasit tarvitsevat lajitoverin – uusi hevosasetus on askel kohti parempaa hyvinvointia
Minulla on kolme aasia, jotka tekevät kaiken yhdessä, kirjoittaa Riina Mattila. ”Kun yksi viedään hetkeksi pois, toiset etsivät näköyhteyttä ja huutavat perään.”
Aasi. Kuvituskuva. Kuva: Sanne KatainenEläinten hyvinvointilakia täydentävä asetus hevosten ja aasien hyvinvoinnista tulee voimaan 1. tammikuuta 2026. Sen tavoitteena on parantaa eläinten mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen ja elinolosuhteisiin, jotka tukevat niiden terveyttä ja hyvinvointia.
Asetus on herättänyt keskustelua erityisesti siitä, että aasin seuraksi vaaditaan toinen aasi. Moni on ihmetellyt tätä vaatimusta.
Tutkimustieto ja käytännön kokemus osoittavat sen välttämättömyyden. Aasit muodostavat pitkiä ystävyyssuhteita lajitovereidensa kanssa, ja yksinäisyys vaikuttaa merkittävästi niiden hyvinvointiin.
Minulla on kolme aasia, jotka tekevät kaiken yhdessä.
Suomessa aasit ovat harvinainen laji, ja monilla on niistä vanhentuneita käsityksiä. Moni kuvittelee, että aasi on vain pieni hevonen, mutta todellisuudessa se eroaa hevosesta monin tavoin.
Biologisesti aasi on läheisempää sukua seeproille, ja sen sosiaaliset suhteet sekä käyttäytyminen ovat ainutlaatuisia. Lajille ominainen yhdessäolo, leikkiminen, lepääminen ja turvan hakeminen toisiltaan ovat sen perustarpeita.
Minulla on kolme aasia, jotka tekevät kaiken yhdessä. Kun yksi viedään hetkeksi pois, toiset etsivät näköyhteyttä ja huutavat perään. Näissä eläimissä näkyy selvästi, miten tärkeää lajitoverin seura on ja miten rikas niiden sosiaalinen maailma on.
Uusi asetus on tärkeä askel Suomessa. Se tunnustaa aasin erityispiirteet ja asettaa hyvinvoinnin etusijalle.
Toivottavasti se myös lisää ymmärrystä siitä, että jokaisella lajilla on oikeus elää lajinsa mukaisesti – myös aasilla.
Riina Mattila
Eläinten turvakoti Aurora, Rovaniemi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
