Kevään vaaleissa oli kyse politiikan suunnan muutoksesta

Mielipide

13.12.201901:00

Kolumni

Antti Rinne

Kansalaisten selkeä enemmistö, reilusti yli 50 prosenttia, antoi äänensä muutokselle, jonka puolesta silloinen – perussuomalaisia lukuun ottamatta – oppositio puhui. Muutoksesta, jonka suuntaviivat vaalikeskusteluissa ja puolueiden tavoitteissa kuvattiin.

Tältä pohjalta käynnistin hallitustunnustelut, kokosin yhteen viisi puoluetta rakentamaan hallitusohjelmaa ja käynnistin sen toteuttamisen 6.6.2019.

Nyt tätä työtä jatkaa edistyksellisen ja ihmisten arjesta kumpuavan hallitusohjelman pohjalta pääministeri Sanna Marinin hallitus.

Hallitusohjelmassa kysymys on hyvinvointivaltion vahvistamisesta eli siis siitä, että Suomi on ihmisten ja ympäristön kannalta kestävä kansakunta.

Kysymys on eriarvoisuuden vähentämisestä, kestävän talouden ja työllisyyden rakentamisesta. Kysymys on myös siitä, että me osaltamme varmistamme maapallon säilymisen elinkelpoisena tuleville sukupolville.

Muutos tapahtuu harvoin äkkirysäyksellä. Useimmiten muutoksen toteuttaminen kestää pidempään, varsinkin kun tavoitteena on muutos parempaan kestävällä tavalla. Ja kun muutosta tehdään ihmisiä varten ja ihmisten arjen parantamiseksi, se on tehtävä huolella.

Ensimmäiset merkittävät päätökset, joilla vahvistetaan ja uudistetaan hyvinvointi­valtiota, on nyt tehty.

Vuoden 2020 valtion budjetti on eduskunnan käsittelyssä. Äänestykset sen hyväksymisestä käydään ensi viikolla.

Ja kun tämä prosessi päättyy hallituksen esittämällä tavalla, ihmiset – siis he, joiden vuoksi politiikkaa tehdään – näkevät hallituksen päätösten myönteisen vaikutuksen arjessaan ensi kuussa.

Hallituksen päätökset tarkoittavat enemmän rahaa pankkitilillä. Enemmän rahaa koulutukseen. Enemmän tukea ja turvaa lapsille, nuorille, aikuisille ja iäkkäämmille.

Hallituksen linjausten perusteella 70 prosentilla suomalaisista käytettävissä olevat tulot kasvavat. Pienimpiin eläkkeisiin tehdään merkittävä parannus. 50 euroa enemmän rahaa kuukaudessa kaikkein pienimpiin eläkkeisiin.

Aktiivimallin leikkuri ei kiusaa ja rankaise enää työttömiä, sillä se poistuu. Aivan kuten lupasimme ennen vaaleja.

Muutos siis näkyy konkreettisesti ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Se on politiikan tavoitteena. Hallitus­ohjelmassa on tehty selkeä valinta: sillä vähennetään eriarvoisuutta ja lisätään ihmisten välistä tasa-­arvoa. Niitä, jotka tarvitsevat eniten tukea, tuetaan eniten.

Kyse on oikeuden­mukaisuudesta. Sosiaaliseen kestävyyteen panostaminen on viisasta myös taloudellisesti.

Hallitusohjelmaa voi hyvällä syyllä kutsua muutos- ja tulevaisuusohjelmaksi. Sitä toteuttamalla tehdään koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautus. Koulutukseen panostetaan kaikilla asteilla varhais­kasvatuksesta yliopistoihin. Uudet inno­vaatiot, perustutkimus ja soveltava tutkimus saavat lisää voimavaroja.

Koulutuksen ja tieteen kunnianpalautuksen lisäksi hallitusohjelmaa toteuttamalla vahvistetaan työllisyyden ja talouden kestävän kasvun edellytyksiä Suomen liikenneverkkoa vahvistamalla.

Isot raidehankkeet, väylien peruskunnossapito ja väyläverkon välityskykyä parantavat investoinnit ovat keskeinen osa hallituksen tulevaisuus­ohjelmaa.

Hallitusohjelman linjauk­set ilmastopolitiikassa ­tarkoittavat vakaata ja ihmisten kannalta turvallista tietä kohti hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Turvallinen tie tarkoittaa sosiaalisesti oikeudenmukaista ilmasto­politiikkaa, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä.

Muutos tapahtuu harvoin äkki­rysäyksellä.