Viikatemies kaipaisi talkooapua

Sain jonkin verran palautetta ehdotettuani viikatemiehiä pelloille märän syksyn satoa korjaamaan (MT 27.9.). Tärkeimmäksi nousi kysymys työvoimasta.

Useampi vuosikymmen sitten heinänkorjuuaikaan oli hyvin sateista. Silloin kaivettiin pollevetoiset niitto- ja haravakoneet puimalan, latojen ja suulien nurkista.

Ja työvoimaa tarvittiin. En muista tulivatko käsityöläiset armeijan leivistä vai kouluista pelastamaan korsirehua. Saihan siinä samalla hyötyliikuntaa.

Ennen oli kouluissa perunannostoloma. Voisiko säistä johtuvissa hätätilanteissa tällaisen loman vielä nykypäivänä järjestää viljankorjuulomana, laajentaen sen koulun lisäksi eri laitoksiin, esimerkiksi avovankiloihin tai armeijaan ja rajavartioston asevelvollisiin?

Kainuun Rajavartiostossa vuosina 1966–67 palvellessani olimme ennen sissikoulutusta lähes kaikki niin sanottuja kaurahattu pihkaniskoja. Sitten meistä tuli rajavartijoita, kapiaisia, rauhanturvaajia Kyprokselle tai muukalaislegioonalaisia.

Suurin osa meistä kuitenkin palasi pelloille ja metsiin, kotitilojen hoitoon.

Tilanne pelloilla näyttää nyt siltä, että vanhan hyvän ajan keinoja tarvinnee käyttää vain alavilla mailla ruis- ja lakoviljojen korjuussa.