Suunnitellen satoisaksi

Kasvimaan kesä lyödään usein lukkoon jo siementilausten ääressä. Hyvän lähtökohdan viljelysuunnitelmiin antaa perinteinen viljelykierto. 

Ensimmäiset siemenkuvastot ehtivät kolahtaa postilaatikkoihin heti tammikuun koittaessa. Näihin aikoihin siemenhyllykköjä usein löytää jo marketeistakin.

Hyllyjen ääressä on helppo hurmaantua toinen toistaan houkuttelevimmista kasveista. Olisiko tänä vuonna papujen vuoro? Paljonko laitetaan porkkanaa ja punajuurta? Vai löytyisikö kokeiluun jotakin ihan uutta?

Kesän kasvatuksissa on helppo onnistua, kun muistelee vanhaa kunnon viljelykiertoa ja sen lainalaisuuksia. Siinä kasvimaa jaetaan neljään lohkoon, joissa kiertävät vuotuisessa järjestyksessä ensin palko- ja viherlannoituskasvit (1), sitten kurkut, kurpitsat ja maissit (2), juurikasvit (3) sekä lehtivihannekset (4). Jos viljelykiertoa muuten ei kyetä toteuttamaan, on varsinkin juurikasvien paikkaa hyvä vaihtaa vuosittain.

Viljelykierron lisäksi on hauska kokeilla erilaisten kasviyhdistelmien vaikutuksia. Puhutaan kumppanuuskasveista. Hyvät kasviparit voivat hyödyttää kasvua varsin monilla eri tavoin, kun taas huonosti yhteen sopivat kasvit on viisainta sijoittaa erilleen.

Uskotaan esimerkiksi, että kumina parantaa perunoiden makua. Punajuuret taas viihtyvät valkosipulin seurassa. Mitä omat tomaatit sanoisivatkaan, jos niiden kylkeen kasvattaisi vähän basilikaa?