Joka tippa hyödyttää
15.8.201216:00
Tyrnimarjoissa on terveyttä edistäviä öljyliukoisia yhdisteitä. Siksi marjoja kannattaa nauttia joka päivä.
Tyrnin nauttimiseen ei ole virallisia suosituksia. ”Jokainen nautittu tyrnimarja ja juotu tyrnitippa vie eteenpäin”, vakuuttaa tyrnitutkija, professori Heikki Kallio Turun yliopiston biokemian ja elintarvikekemian laitokselta.
”Oma suositukseni on: syö kourallinen marjoja tai kahvikupillinen mehua päivittäin. Kyllä tyrnin kuoriakin voi hyvin syödä ja nauttia tyrniöljyä.”
Tyrni, toisin kuin useimmat muut marjat, sisältää öljyä, ja sen vuoksi siinä on runsaasti monia öljyliukoisia yhdisteitä, kuten E-vitamiinia ja karotenoideja.
Lisäksi tyrnissä on huimasti C-vitamiinia, jopa 15 grammaa litrassa. Vajaa desilitra tyrnimarjoja kattaa päivittäisen C-vitamiinitarpeen.
Myös fenolisten yhdisteiden kuten flavonolien pitoisuus on tyrnissä korkea.
Apua tulehduksiin ja kuiviin silmiin
Turun yliopistossa tyrnimarjaa on tutkittu vuosia ja todettu useita hyödyllisiä vaikutuksia.
Tyrnin syöminen eri muodoissaan parantaa sydän- ja verisuoniterveyttä ja tasapainottaa immuunipuolustusta. Tyrnimehu näyttää lisäävän hyvän HDL-kolesterolin osuutta veressä.
Bioaktiivisten, fenolisten yhdisteiden tiedetään imeytyvän suolistossa merkittävässä määrin, ja imeytymistä edistää samanaikainen tyrniöljyn nauttiminen. Tyrnin fenoliset yhdisteet alentavat aterianjälkeisiä sokeri- ja insuliinihuippuja veressä.
”Omat tutkimuksemme viittaavat siihen, että tyrniöljy auttaa kuivasilmäisyyteen. Öljy vähentää myös verihiutaleiden sakkautumistaipumusta. Solukalvot, siis myös limakalvot, hyötyvät tyrniöljyn osista”, Kallio toteaa.
EU ei ole hyväksynyt edellä mainittuja väitteitä yhdistettäväksi tyrnin syöntiin eikä niitä saa käyttää tuotemainonnassa.
”Tyrni ei ole lääke”, huomauttaa Kallio ja lisää: ”Tutkimukset kertovat vain siitä, että kyseisten ongelmien riski alenee monilla ihmisillä tyrniä tai sen jakeita nautittaessa. Tyrnimarja siis muuttaa vähitellen ihmisen oloa paremmaksi.”
Haittavaikutuksia ei havaittu
Tyrni on terveellistä, olipa se luonnontyrniä tai jalostettua. Usein pitkälle jalostetut, suuret, satoisat marjat ovat maukkaampia kuin luonnonmarjat, koska niissä on vähemmän happoja ja karvasaineita ja enemmän sokeria kuin luonnonmarjoissa.
”Voi myös kääntää toisin päin: luonnonmarjoissa on usein enemmän tehoaineita ja siksi ne saattavat maistua hiukan kirpakoilta. Toisaalta hyviä jalosteita on paljon”, Kallio muistuttaa.
Kallio ei tiedä tyrnillä olevan haittavaikutuksia. Marja on todettu yleisesti terveelliseksi ja elintarvikkeeksi kelpaavaksi. Sitä on todistetusti syöty ainakin 2 000 vuoden ajan.
”Voin suositella tyrniä aivan kaikille. On tietenkin mahdollista, että joku olisi allerginen tyrnille, vaikka en ole sellaisesta kuullut. Suurilla marjamäärillä saattaa olla jonkinlainen laksatiivinen vaikutus.”
Tyrniä joenpientareille
Tyrni on kotoisin Aasiasta ja sitä viljellään edelleen paljon Kiinassa ja Venäjällä, missä se on ollut tärkeä lääkekasvi. Kiinassa sitä käytetään myös luonnonhoitoon: tyrnin laaja juuristo sitoo maata ja estää eroosiota.
Suomessa tyrninviljely on vähäistä. Kallio arvelee kokonaisalan olevan 200–250 hehtaaria.
”Viitisen vuotta sitten oli epäsuotuisa talvi suurine lämpötilavaihteluineen. Tuolloin menetettiin tauteihin jopa kymmeniä prosentteja viljelypensaista. Pohjolaan sopiva lajikevalinta on osoittautunut tärkeäksi tuotannon kannattavuuden takaamisessa.”
Kallio ehdottaa, että Pohjanmaan alavien joenpiennarpeltojen laidoille istutettaisiin tyrniä sitomaan valumavesiä. Hyöty olisi kaksinkertainen.
Tyrnin viljely ei ole Suomessa lisääntynyt toivotusti. Kallio luettelee siihen kolme syytä: lajikevalikoima, pienviljelmien marjankorjuun korkeat kustannukset ja teollisen tuotekehityksen puute.
”Julkishallinnon, teollisuuden ja tutkijoiden tulisi ryhtyä innovatiiviseen yhteistyöhön”, patistaa Kallio.
”Etukäteen kuolleeksi julistettu kokeilu tyrnin viljelemiseksi Kittilässä onnistui sekä teknisesti että strategisesti erinomaisesti. Pitää vain olla selvä liikeidea sille, mitä tehdään, kun pensaat ovat pullollaan oransseja marjoja.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
