Muuttuiko mikään kartellin jälkeen?

Mielipide

21.12.201501:00

Kolumni

Juha Kaihlanen

Metsähallituksen vaatiman 160 miljoonan euron kartellikorvauksen käsittely on edennyt Helsingin käräjäoikeudessa yli puolenvälin.

Ensimmäinen istunto pidettiin lokakuussa. Metsähallituksen ja vastaajina olevien Metsäliiton, Stora Enson sekä UPM:n loppulausuntoihin päästään tammikuun lopulla.

Käräjäoikeuden vaikea tehtävä on arvioida, kuinka suuren tappion kartelli mahdollisesti aiheutti.

Liikennevahingoissa korvaus määräytyy autokorjaamon kuitin perusteella. Metsähallituksella ei kuittia ole esittää. Sen sijaan käräjäoikeudelle on kertynyt tuhansia sivuja todistajalausuntoja ja toisistaan poikkeavia asiantuntija-arvioita kartellin vaikutuksista.

Vuonna 2013 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi asfalttikartelliin syyllistyneet yhtiöt maksamaan 37 miljoonan euron korvaukset kunnille.

Asfalttikartellin vahingoista näytöt olivat jo ennakkoon selvemmät kuin puukartellissa.

Kilpailuvirasto arvioi, että asfalttiyhtiöt pitivät urakkahintoja kymmenen prosenttia korkeammalla kuin kilpailutilanteessa. Markkinaoikeus vahvisti asfalttikartellilla olleen hintoja korottava vaikutus.

Puukartellin hintavaikutuksia oli markkinaoikeuden mukaan mahdoton arvioida. Kilpailuvirasto tyytyi toteamaan, että puukartellilla on oletettavasti ollut markkinavaikutuksia.

Nyt käräjäoikeudessa kuultujen todistajien lausunnoista on piirtynyt kuva, missä kartellin paljastanut UPM vahti puukauppojen hintakuria kolmesta metsäyhtiöstä tiukimmin.

UPM:n pomot olivat yleensä kokoonkutsujina tapaamisiin, joissa kolmen yhtiön metsäpäälliköt tai aluejohtajat vaihtoivat puukauppojen hintatietoja.

UPM:ssä kieli oli karskia. Aluejohtajille annettua hinnoitteluohjetta metsäpäällikkö ryyditti ilmoittamalla kuristavansa alaisensa, jos ohjeesta poiketaan. Kilpailija Metsäliitolle ilmoitettiin, että kuusikuitupuun hinnan mahdollinen korotus sytyttää yhtiöiden välille sodan.

Kartellitunnustuksen jälkeen UPM:n metsäosasto sai yhtiön johdolta käskyn kertoa kilpailuviranomaisille kaikki mahdollinen tieto kielletystä hintayhteistyöstä kilpailijoiden kanssa. Pelissä UPM:llä oli tunnustuksen antama suoja kartellisakkoja vastaan.

Jos joku salailee tai sohlaa viranomaisten kuulusteluissa, niin kohtalona ovat potkut, kuului ohje.

Todistajat ovat kertoneet metsäyhtiöiden hinnoittelustrategiasta kartellivuosina 1997–2004. Sellulla, paperilla ja kartongilla tuloksensa tehneet yhtiöt pitivät kuitupuiden hinnan tiukasti kurissa. Metsänomistajien leimikoista kilpailtiin tukin hinnalla.

Itsenäiset sahurit ovat jo ehtineet muistuttaa, että niinhän suuret metsäyhtiöt toimivat tukin ja kuitupuun hintojen suhteen edelleen. Kuitupuun hinta ei liikahda, vaikka selluteollisuudessa pääoman tuotto on useita kymmeniä prosentteja.

Sahurit on helppo pitää nöyrinä, kun sahauksessa syntyvälle hakkeelle ei käytännössä ole kuin kolme ostajaa: Metsä Group, Stora Enso ja UPM.

Metsänomistajat ovat tänä syksynä ihmetelleet, onko mikään muuttunut kartellivuosista, kun ostajien vaatimuksia tukin latvaläpimitan minimirajan korotuksesta on alkanut kuulua samaan aikaan eri suunnilta.