Valkohäntäpeurakantaa on pakko vähentää

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen kanta-arvion mukaan Suomessa on noin 109 000 valkohäntäpeuraa, joista puolet keskittyy reilun maakunnan kokoiselle alueelle Lounais-Suomessa. Vaikka valtakunnallisesti peurakanta supistui laskennallisesti 2,5 prosenttia, kaikkein tiheimmällä alueella kanta ei pienentynyt lainkaan.

Peurakannan leikkauksen tarkastelussa tulee keskittyä erityisesti 25 riistanhoitoyhdistyksen alueella olevaan tiheimmän kannan alueeseen. Luken kanta-arvion mukaan kaikkein rajuin talvehtiva peurakanta on Punkalaitumella, yli 90 yksilöä tuhannella hehtaarilla. On hämmentävää, etteivät ennätykselliset saalismäärät, 68 peuraa/1 000 ha Punkalaitumella ja 59 peuraa/1 000 ha Urjalassa, näy paikallisesti merkittävänä kannan laskuna.

Riistanhoitoyhdistystasolla esitettyjä kanta-arvioiden lukuja voidaan arvostella, ja kanta-arvion kehitystyö taustalla onkin menossa. Nyt on kuitenkin huomattava, ettei tiheimmällä alueella ole vähäisintäkään riskiä kannan liian suuresta leikkaamisesta.

Hyvässä ravintotilanteessa peurakanta lisääntyy erittäin tehokkaasti. Ei ole mitään järkeä, että samaan aikaan kun yritämme leikata kantaa, edistämme peurakannan lisääntymistä ruokinnalla. Rajoitettu ruokinta kyttäyspaikoilla on tarpeen, mutta muuten ruokinta tulee ottaa kriittiseen tarkasteluun.

Valtakunnallisesti peurakolarien määrä kasvoi viime vuonna edelleen. Onnettomuuksia sattui yli 6 600, joista pelkästään Varsinais-Suomessa lähes kolmannes. Siellä kolareiden määrä kasvoi yli kahdeksan prosenttia. Pahimmilla alueilla moni tielläliikkuja joutuu tekemään reittivalintoja, ei suorimman reitin, vaan parhaiten aidatun tieosuuden mukaan.

Tiheimmän kannan alueella maanviljelijät ovat aivan kohtuuttomassa tilanteessa. Vahingon korvauksia maksettiin viime vuonna yli 300 viljelijälle noin 230 000 euroa. Nämä edustavat vain pientä osaa vahingon kärsijöistä.

Jokseenkin kaikki kelpaa peuralle. Korvattujen lajien listalla ovat ainakin härkäpapu, kaura, kevätrapsi, kevätrypsi, kevätvehnä, kumina, mallas­ohra, mansikka, porkkana, rapsi, rehuherne, ruis, ruokaherne, ruokaperuna, salaatti, sokerijuurikas, syysohra, syysrapsi, syysruis, syysvehnä ja tilli.

Erikoiskasvien viljely onnistuu käytännössä ainoastaan investointeja vaativien aitausten suojassa. Peurat aiheuttavat vahinkoja myös metsissä pienissä taimikoissa.

Moni metsästysseura teki viime kaudella ison urakan ja arvokkaan työn. Haasteellisista kelioloista huolimatta saalismäärää onnistuttiin nostamaan ennätyksellisesti yli 60 000 yksilöön. Kasvua edellisvuodesta oli 15 prosenttia. Metsästäjät ansaitsevat siitä reilun kiitoksen.

Kaikesta ponnistelusta huolimatta tiheimmän alueen peurakanta säilyi edelleen ennallaan. Metsästyksen olosuhteet lumen puuttuessa olivat vaikeat ja osin mahdottomat. Huoli on kuitenkin siinä, että kuka voi taata, ettei seuraava talvi ole samanlainen.

Seuraavan kauden kaatolupien haku on nyt menossa. On erittäin tärkeää, että tiheimmän kannan alueella haetaan kaatolupia niin paljon, että lupia on varmasti liikaa. Käytännössä tämä merkitsee, lähtötilanteesta riippuen, 20–50 prosentin kaatolupamäärän lisäystä nykyiseen.

Tällä varaudutaan siihen, että toivottavasti mahdollisimman monen seuran koko metsästyspotentiaali vapautetaan käyttöön heti jahtikauden alussa. Tämä tarkoittaa, että heti kauden alussa koko lupamäärä on kaikkien jäsenten käytössä ilman jäsenkiintiöitä ja seuranta kohdistuu ainoastaan ammuttujen eläinten yhteismäärään ja lupien riittävyyteen.

Jos edellä mainitun muutoksen jälkeen vieläkin epäillään, ettei jäsenten voima riitä, seura voi harkita mahdollisimman joustavaa vieraslupakäytäntöä. Esimerkiksi siten, että jokaisella jäsenellä on lupa kutsua jahtiin yksi vieras nimellisellä osallistumismaksulla.

Seurat tekevät itsenäisesti päätöksensä. Toivottavasti kaikki seurojen käytössä olevat keinot otetaan käyttöön.

Vain tulokset ratkaisevat. Kaikkein tiheimmällä alueella kannan leikkauksen aloitusta on yritetty vähintäänkin kolmena vuonna peräkkäin. Olemme vääjäämättä siinä tilanteessa, että joudumme tunnustamaan, etteivät vanhat konstit enää riitä.

Tihentymäalueeseen kohdistuville lainsäädäntömuutoksille on valtava paine. Onko se vasan vapauttaminen luvanvaraisuudesta, minimilupa-alueen pudottaminen sataan hehtaariin vai luvanvaraisuudesta luopuminen kokonaan?

Nyt tarvitaan keinovalikoimaan jotakin täysin uutta.

Seuraavan kauden kaatolupien haku on nyt menossa.