Markkinavapaus ei takaa ruokaturvaa

A-studiossa 31.3 Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen sanoi, että maanviljelijät on laitettava samalle viivalle muiden yrittäjien kanssa, eikä kannattamatonta toimintaa saa pitää yllä tuilla.

Sovelletaanko periaatetta kaikkiin yrityksiin? Esimerkiksi Terveystalon liikevaihdosta kolmasosa tulee suoraan Kela-korvauksista eli 2013 valtion tuki oli yli 100 miljoonaa euroa.

Kohdistuuko näin massiivinen tuki sitä kipeimmin tarvitsevalle?

Entä tarkoittaako kannattamaton tässä tapauksessa yhteiskunnan kannalta kannattamatonta vai yrityksen?

Mehiläinen maksoi 2010 voitollisesta 39 miljoonan euron tuloksesta veroja vaivaiset 360 000 euroa. En näe toimintaa hyvinvointivaltion kannalta kannattavana toimintana.

Ehkä Suomi pärjäisi ilman veroparatiisiyrityksiä, mutta pärjääkö Suomi ilman omaa maataloutta? Voidaanko markkinaehtoista yrittäjyyttä vaatia yhteiskunnan kannalta kriittisiltä aloilta?

Tukemalla omaa ruuantuotantoa pidämme yllä huoltovarmuutta kriisien varalle. Lisäksi edistämme kotimaista työllisyyttä ja saamme nauttia puhtaasta ruuasta.

Suosimalla lähiruokaa tuemme samalla kestävää kehitystä ja paikallista yrittäjyyttä, jolloin verotulotkin jäävät hyödyntämään paikallisia tarpeita.

Elintarvikkeiden keskittynyt tukku- ja vähittäiskauppa on onnistunut minimoimaan alkutuottajien osuuksia. Maanviljelystä on tullut erityisesti pienviljelijöille kannattamatonta.

Kaupan osuus ruuan hinnasta on kasvanut samalla, kun maataloustuottajien ja kotimaisen elintarviketeollisuuden osuus on pienentynyt. Viljelijöiden saama osuus kotimaisen ruuan hinnasta on elintarvikeketjun pienin, vaikka työmäärä on suurin.

Maataloutta tuetaan kaikkialla maailmassa – joko omaa tai toisten. Tällä hetkellä tuemme Keski-Euroopan maataloutta EU:n kautta.

Jos puolalainen tomaatti maksaa alle euron kilo, sitä on tuettu massiivisesti kasvatuksessa, kuljetuksissa ja varastoinnissa. Kauppakin ottaa omansa.

On siis kohtuuton vaatimus, että suomalaisten maanviljelijöiden on toimittava markkinoiden ehdoilla, ilman tukia.

Jos maatalouden on pärjättävä ilman tukia, miksi sitten monikansallisille yrityksille sallitaan jopa 30 prosentin tuki julkisin verovaroin?

Samat päättäjät, jotka vaativat omistukset piilottavaa hallintarekisteriä, eivät puutu hyvinvointivaltiota vahingoittavaan verosuunnitteluun, ajavat suuryrityksille lisää vapauksia TTIP:n kautta ja yhtiöittämisen kautta myyvät tuottoista valtion toimintaa pörssiyhtiöiden lypsy­lehmiksi, ovat nyt vaatimassa maataloudelle ”reilua” kilpailua.

Olisiko aika vaatia reiluutta, avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta myös poliittisille päättäjille?