Mönkään meni

Kolumni

Helsingistä

Heinävaaraan

N

yt sitä ollaan sitten takaisin lähtökuopissa, sillä talokaupasta ei tullutkaan mitään. Pitäisi pystyä olemaan tyytyväinen, kun taloon ja sen kuntoon liittyvät epäkohdat selvisivät ennen kauppakirjan allekirjoitusta. Mutta on se vaikeaa, varsinkin kun kesä on kohta kukkeimmillaan ja omalla pihalla tekisi mieli tepastella.

Ei kuulosta kovin hyvältä asunnonostajan korvaan, jos kunnan rakennusvalvonnan mukaan kohteen vastaavaa mestaria ei hyväksytä kyseessä olevan kunnan alueella enää vastaavaksi mestariksi. Kai se on uskottava, että vilpittömän tuntuisetkin ihmiset joko tietoisesti tai tietämättään myisivät kiinteistönsä mieluiten tiedossa olevat ongelmat unohtaen.

Ostajat, jotka ottavat selvilläolovelvollisuutensa tosissaan, vaikuttavat varmaan jonkun myyjän mielestä kiusankappaleilta. Ehkä sitä kuitenkin on mieluummin vähän pitempään ärsyttävä ensiasunnonostaja ilman omaa taloa, kuin sellaisen talon omistaja, joka vie talouden ojasta allikkoon.

Maakunnan vehreän kesäluonnon ja vesistöjen tarjoamat maisemat lievittävät kyllä tehokkaasti ärsytystä, jota talon etsimisprojektin jatkuminen aiheuttaa. Ja mikä parasta, täällä kauniista maisemista pääsee oikeasti nauttimaan. Suurin osa karuista metsälammista on sellaisia, että rannalla saa istua ihan omissa ajatuksissaan.

Vaikka rannalla saa istua ihan omissa ajatuksissaan, yksin ei toki tarvitse olla. On surisijoita, pörisijöitä ja inisijöitä. Näin alkukesästä etenkin mäkäräiset ovat pitäneet mielellään seuraa. Ehdit lyhyen hetken aikaa seistä rannalla ja toivoa näkeväsi kuikkapariskunnan, kunnes mäkäräparvi löytää sinut.

Jos pitäisi valita joko mäkäräiset tai hyttyset, saattaisin päätyä mäkäräisiin. Vaikka niiden puremat aiheuttavat jopa hyttysenpuremaa ikävämmän paukaman, ovat ne äänettömiä ja terhakkaasti lentäviä. Hyttysten lentotapa on huomattavasti ärsyttävämpi, ne ikään kuin leijailevat päämäärättömästi. Todellisuudessa päämäärättömyydestä ei ole tietoakaan, kyse on vain sopivan lähestymiskulman suunnittelusta. Siitä tympeästä ininästä lienee turha mainita mitään.

Maisemien ihailun lisäksi olen yrittänyt saada ahdilta anteja virvelilläni. Ja onhan sitä saalista jonkin verran tullutkin. Viimeksi herkuttelimme mieheni kanssa nuotiolla kypsennettyä järvitaimenta röstiperunoiden ja vihannesten kera. Ei ole muuten hassumman makuista sapuskaa.

Tärkeä osa kokonaisuutta on ruuan valmistaminen ja nauttiminen ulkoilmassa. Eikä ulkoilmakokkailuun tarvita välttämättä omaa pihaa.

Omalta kotioveltani muutaman kilometrin säteellä olen löytänyt pienellä vaivalla enemmän kuin yhden hyvin hoidetun nuotiopaikan. Näitä paikkoja hoitavat paikalliset metsästysseurat ja kyläyhdistykset, eikä käyttömaksuja peritä.

Juhannus vietetään Ruunaalla pääasiassa kalastellen. Koska melontaharrastuksen aloittaminen on alkanut täällä kauniiden vesistöjen äärellä kiinnostaa, saatan vuokrata juhannuksen kunniaksi kanootin. Toivottavasti tajuan pysyä riittävän kaukana Ruunaan koskista, jos vesille päätän lähteä.