Suomi voi hyvin olla ison muuttoliikkeen kohdemaa, jos Venäjällä asiat menevät todella pieleen

Suomessa on yritetty varautua siihen, että turvapaikanhakijoita tulisi metsien kautta Venäjältä, kun lumet sulavat. Kuva: Lari Lievonen

Mielipide|Politiikka

12.4.202405:57

Kolumni

Eero Heinäluoma

Tämän viikon keskiviikkona EU-parlamentti hyväksyi tiukkojen äänestysten jälkeen maahanmuuttoa ja pakolaisten vastaanottoa koskevan lakipaketin.

Kyseessä on historiallinen uudistus yli kymmenen vuotta vieneiden monien epäonnistuneiden yritysten jälkeen. Pakolaispolitiikka on repinyt jäsenmaita eri suuntiin ja pakolaiset ovat joutuneet monien maiden vaalitaisteluiden polttoaineeksi erityisesti oikean laidan populistipuolueille.

Uudistuksen onnistuneeseen läpivientiin eniten vaikuttanut henkilö on sisäasioiden ruotsalainen komissaari Ylva Johansson. Ilman hänen sinnikkyyttään, rauhallisuuttaan ja sovittelukykyään riittävää enemmistöä asialle ei olisi löytynyt sen paremmin jäsenmaiden keskuudessa kuin parlamentissakaan.

Erityinen rajamenettely antaa mahdollisuuden asioiden nopeaan käsittelyyn ja perusteettomien turvapaikanhakijoiden nopeaan palauttamiseen, europarlamentaarikko huomauttaa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Olen pitkään seurannut ruotsalaisen komissaarin työtyyliä ilolla. Hänen sinnikkyydelleen ja rauhallisuudelleen vaikeissa paikoissa, joissa neuvottelut ovat moneen kertaan uhanneet kaatua, on yksi suomalainen esikuva. Se on kymmenen vuoden takainen työministerimme ja monien työmarkkinaneuvottelujen konkari Lauri Ihalainen. Isoissakin ratkaisuissa yksittäisillä henkilöillä voi edelleen olla suuri vaikutus.

Paketin myötä EU-maille tulee velvollisuus auttaa jäsenmaita, joihin kohdistuu iso muuttopaine. Apu voi olla pakolaisten vastaanottamista, rahoituksen tarjoamista tai asiantuntija-apua. Lisäksi rajavalvonta tehostuu ja turvapaikkahakemuksen käsittely nopeutuu. Kansainvälisen suojelun tarjoamisen vastuu säilyy edelleen sillä maalla, joka vastaanottaa ensimmäisen turvapaikkahakemuksen. Erityinen rajamenettely antaa mahdollisuuden asioiden nopeaan käsittelyyn ja perusteettomien turvapaikanhakijoiden nopeaan palauttamiseen.

Suomelle EU:n rajamaana uudistus on tärkeä. Suomi voi hyvin olla ison muuttoliikkeen kohdemaa, jos Venäjällä asiat menevät todella pieleen. Silloin kyse olisi paitsi paljon puhutusta välineellistetystä maahantulosta, myös riskistä, jossa Venäjän sisällä syntyisi suuria levottomuuksia, keskinäistä välienselvittelyä ja väkivallan käyttöä, joka synnyttäisi aidon pakolaisaallon. Meille rajamaana on merkitystä, että EU-maat ovat sitoutuneet auttamaan toisiaan myös todellisuudessa eikä vain puheissa.

Meille rajamaana on merkitystä, että EU-maat ovat sitoutuneet auttamaan toisiaan myös todellisuudessa eikä vain puheissa, Eero Heinäluoma huomauttaa. Kuva: Marita Waenerberg

Nyt parlamentin hyväksymä lakikokonaisuus on valtaisa askel eteenpäin maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan uudistamiseksi tähän aikaan. Kaikkia ongelmia tämäkään uudistus ei ratkaise, mutta ilman tätä uudistusta olisimme seuraavan ison pakolaisaallon edessä monin tavoin kädettömiä kuten 2015 jouduimme toteamaan.

Isot uudistukset vaativat aina kykyä erilaisten näkemysten kuuntelemiseen ja kompromissien tekemiseen. Kahtiajakautuneessa, Tiktokissa huutavassa politiikassa kompromissi ei ole arvossa. Tärkeällä hetkellä tätä kompromissikykyä eurooppalaisessa päätöksenteossa kuitenkin löytyi.

EU-lainsäädäntö vaatii hyväksytyksi tullakseen sekä enemmistön tuen parlamentilta että määräenemmistön tuen jäsenmaiden hallituksia edustavalta neuvostolta. Neuvoston puolella lopullista hyväksyntää odotetaan seuraavaksi. Orpon hallitus on jälleen testipaikassa.

Kolumnin kirjoittaja on europarlamentaarikko.