Ilmastokokki suosii suomalaista ruokaa

Vinnin korvapuusti sopii myös vegaanille, kun siinä ei ole munaa eikä maitoa. 

Joku on vegaani, toinen on intolerantti, minä olen kai sitten klimaatti”, virnistää Juhani Vinni.

Klimaatti tulee englanninkielen sanasta climate eli ilmasto. Vinni perusti kolmisen vuotta sitten yrityksen Ilmastokokki, jonka nimissä hän kiertää levittämässä ilmastoystävällisen ruuan ilosanomaa.

Ympäristöasioihin Vinni havahtui kiertäessään maailman meriä risteilylaivoilla. ”Oli ihanaa tulla maailmalta kotiin. Täällä on puhdasta ja kaunista. Ja hirmu hyvä, kun on talvi, joka tappaa pellosta tuholaiset, niin ettei tarvitse käyttää suuria määriä torjunta-aineita.”

Vinni lähti jo nuorena kotipitäjästään Saarijärveltä. Hän on aina ollut kiinnostunut energiankulutuksesta ja viljelystä, jota hän nyt harrastaa tosin vain kerrostaloparvekkeellaan.

Ilmastokokkina Vinni on käynyt ekokokkaamassa niin eduskunnassa kuin yliopistossakin.

”Säästäminen kiinnostaa kaikkia. Energiansäästö varsinkin, koska siinä eurot ropisevat heti laariin.”

Vinnin sanoma on, että muutokset ovat helppoja. Panee vain rutiinit uusiksi.

”Ekologisuus merkitsee eri asioita eri ihmisille. Itse menen auton sijasta pyörällä kauppaan ja pyrin valitsemaan lähellä tuotettua ruokaa. Se on puhtaampaa kuin kaukaa tuotu, ja siten työllistän suomalaisia, tiedä vaikka oman naapurin. Itsekin voin silloin paremmin.”

Ruuan suomalaisuus on Vinnille ykkösasia. Hän valitsee mieluummin suomalaisen tavanomaisesti tuotetun kuin ulkomailta tuodun luomun, vaikka muuten suosiikin luomua.

Suomi on tuhansien järvien maa ja suomalaiset kalastavat etenkin kesällä paljon. Katiskalla ja verkoilla kalastaessa järvestä nousee kaikenlaista kalaa, ahventa, särkeä, kiiskeä, haukea.

”Kala on erittäin hyvä proteiinin lähde, ja kun kalastaa, puhdistaa vesistöjä. Jos me harrastajat ottaisimme nämä ei-arvokalat, niin ammattilaisille jäisivät kuhat ja siiat”, Vinni miettii.

”Äläkä pelkää perkausta, vaan katso ohjeet vaikka internetistä. Perkeitä ei pidä missään nimessä heittää takaisin järveen, vaan kompostiin, sillä muutenhan ylös otettu fosfori menee perkeiden mukana takaisin järveen. Jotkut sanovat ruokkivansa rapuja, mutta se ei kannata, sillä kymmenen vuoden päästä ei ole enää rapujakaan, kun järvi rehevöityy.”

Marjojen kerääminen kasvattaa kuntoa ja syöminen hyvinvointia. Marjojen pakastaminen vie kuitenkin paljon energiaa.

Vinni kehottaa kokeilemaan välillä kuivattamista, hapattamista ja alkoholiin säilömistä.

”Ja maakellari on todellinen ekoteko. Sellaisen voi rakentaa myös rivitalon takapihalle, ei tarvita kuin toimenpidelupa ja naapureiden hyväksyntä”, Vinni tietää.

Maakellari ei toimi pelkällä tuplaovella, vaan ilmanvaihto pitää vetää maan alta noin viiden metrin päästä. Vinni suosittelee palkkaamaan tehtävään ammattilaisen, jos itsellä ei ole riittävää taitoa.

Kun Vinni oli pieni poika, yleinen kehotus kuului: muista sammuttaa valot. Nykyisten ledien aikana viesti on vanhentunut.

”Valoista ei kannata säästää. Jos kompastut hämärässä ja loukkaat jalkasi, niin kymmenen vuoden säästö menee harakoille. On tärkeää, että niin pihavalot kuin työ- ja lukuvalotkin ovat kunnossa.”

Keittiössä energiaa kuluttavat eniten kylmäsäilytys ja ruuanvalmistus.

Ekokokki käyttää kaiken lämmön hyödyksi. Keittoastioiden päälle kansi, ruuanlaittoon keittolevyn kokoiset kattilat ja jälkilämpö talteen.

”Kun uunin panee nollille kahdestasadasta asteesta, niin vielä puolen tunnin päästä siellä on sata astetta. Eli pullan paistamisen jälkeen panen uuniin uuniomenat: omenat viipaleiksi, vähän voita, kanelia ja sokeria. Siellä ne kypsyvät ihan ilmaiseksi”, Vinni tietää.

Jos omistaa leivinuunin, sen käyttö kannattaa ehdottomasti opetella.

Hävikin vähentämisestä puhutaan paljon. Se kuuluu myös ekokokin tavoitteisiin.

Vinni kehottaa käymään kerran viikossa jääkaapin läpi ja valmistamaan ”jääkaappijambalayaa” eli ruokaa siitä, mikä jääkaapissa on vanhenemassa.

Juurekset sosekeittoon, vanhenevat maidot pannukakkuun tai puuroon, hapantuneesta kermasta kakku.

Jos jotain kuitenkin pitää heittää pois, niin jätteet kuuluu lajitella.

”Lajittelu kertoo ihmisen sivistyksestä: jos ei lajittele, on moukka”, Vinni tuomitsee.

Sitä paitsi lajittelija säästää jätekustannuksissa.

Parhaillaan on meneillään proteiinibuumi. Nuoret käyvät salilla ja sekoittelevat proteiinipirtelöitä.

Vinni käyttäisi proteiinilisäksi mieluiten kotimaista valkuaista. Hän on kokeillut lisätä sämpylätaikinaan härkäpapurouhetta ja kaurajauhoa ja kutsuu tuotetta nyhtösämpyläksi.

Myös korvapuusti on saanut proteiinibuustia härkäpavusta ja kaurasta. Kun se on leivottu öljyyn ja veteen, se sopii myös vegaaneille, Vinni vinkkaa.

Ekokokin tavoite on, että suomalaiset oppisivat käyttämään metsän ja luonnon antimia, järvikalaa ja lihaakin kohtuullisesti mieluummin kuin kaukaa tuotuja trendiherkkuja.