Maaseudun tulevaisuus on kaupunkilaisten käsissä

Kun on syntynyt kaupungissa ja asunut siellä lähes koko elämänsä, mutta viettänyt maaseudulla suurimman osan lomistaan ja vapaa-ajastaan sekä vielä muuttanut keski- ikäisenä maalle asumaan ja yrittämään kaupunkivuosien jälkeen, voi ymmärtää, miksi maalla on mukavaa.

Faktaa kuitenkin on, kaupungistuminen kasvaa, vaikka jonkin verran on alkanut esiintymään myös maalle takaisin muuttoa, johtuen myös kaupungistumisen ongelmista. Tämäkin globaali ilmiö.

Miksi kaupunkilaiset pelastavat maaseudun? Koska vain saamalla väki siirtymään taajamien ulkopuolelle, maaseudulle tai korpeen on pelastus. Maaseudun oma väki ei riitä, tarvitsemme paluumuuttoa, yrityksiä ja uusia kokeilijoita. Tässä auttavat muun muassa etätyö, yritys­toimintojen halvemmat kiinteät kulut, pienempi byrokratia ja nopeus kaikessa.

Kyllä, kyllä. On luonto kaikessa mahtavuudessa, pellot ja metsät, järvet ja meret. Mutta vain leivän saanti pöytään pelastaa maaseudun. Siksi tarvitaan halukkaita, isojen pihojen ja järvien perään haikailevia, työnsä siirtäviä ja uusia yrityksiä avaavia kohtalo­kavereita. Tämäkin vaatii lobbausta, markkinointia, mainontaa, verotuksen muutosta, kuntien heräämistä faktoihin ja asenteiden muutosta.

Paatoksen sekaan aina hyvä sanoa jokin esimerkki niin poliitikoille kuin kunnille ja kaupungeille: Toteuttakaa kaksoiskuntalaisuus, tehkää lupauksia verotukseen 10 vuoden periodeilla, kaavoittakaa paljon, tehkää kaupallista yhteistyötä eri tahojen kanssa, vähentäkää hallintoa ennen kyläkouluja ja ostakaa apua ulkopuolelta.

En olisi minäkään uskonut vuosia sitten kivikylän sisältä katsoessani mainostavani maaseutua parempana paikkana asua, elää ja yrittää. Sama näkökulma on metsässä puiden seassa, paremmin näkee ulkopuolelta. Molemmat tarvitsevat toisensa!