Hallituksella on kiire saada isoja uudistuksia vauhtiin

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.), valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.), pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) johtamien puolueiden yhteistyö on kesän jälkeen tiivistynyt. Kuva: Carolina Husu

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen alku oli tuskainen. Monet veikkasivat, että taival jää poikkeuksellisen lyhyeksi. Nyt tilanne näyttää aivan toiselta. Sen jälkeen kun hallitus antoi rasismia koskevan tiedonannon, sisäinen kinastelu näyttää ainakin julkisuudessa loppuneen. Yhteinen sävel on löytynyt ja hallitus ajaa yhtenäisenä lukuisia isoja uudistuksia, jotka pitäisi saada vaalikauden aikana valmiiksi.

Hallituksen budjettiesitys syntyi vauhdikkaasti, vaikka se sisälsi muun muassa leikkauksia työttömyysturvaan, asumistukeen ja opiskelijoiden etuuksiin. Ammattiyhdistysliike ei linjauksista pidä, vaan aloitti viime viikolla mielenilmausten sarjan. Myös opiskelijat osoittavat mieltä "valtaamalla" oppilaitoksia.

Ay-liike protestoi myös hallituksen kaavailemia työmarkkinoita koskevia uudistuksia vastaan. Työntekijäpuoli on syyttänyt hallitusta haluttomuudesta neuvotella ja vihjannut hallituksen pyrkivän jopa perinteisen kolmikantaneuvottelun romuttamiseen, kun se on kirjannut työelämän uudistukset suoraan hallitusohjelmaan.

Hallituksella on suunnitelmissa monta muutakin isoa uudistusta. Työmarkkinajärjestöt tapasivat viime viikolla pääministeri Orpon. Tapaamisen suurin uutinen oli työmarkkinatilanteen sijaan hallituksen kaavailema eläkeuudistus. Tavoitteena on uudistuksen avulla vakauttaa julkista taloutta noin miljardilla eurolla. Jos työmarkkinajärjestöt eivät pääse uudistuksen sisällöstä sopuun, päättää hallitus asiasta.

Eläkeuudistusesitys poikkeaa esimerkiksi kiistaa aiheuttaneista työelämäreformeista siinä, että se näyttää sopivan myös palkansaaja- ja työantajajärjestöille sekä eläkeyhtiöille. Hyväksyttävyyttä lisää, ettei uudistus ehkä maksa kenellekään mitään. Yksi vaihtoehto on, että miljardi euroa voidaan saada kasvattamalla eläkeyhtiöiden sijoitusriskiä.

Vaikka eläkevarat eivät ole valtion varoja, miljardin euron vakauttamisvaikutus auttaa melkoisesti hallitusta kuuden miljardin euron sopeuttamistavoitteessa.

Hallitus haluaa uudistaa myös palkkamallia niin, että vientiteollisuuden palkankorotukset asettaisivat katon muille aloille. Hallituksen tavoite niin sanotusta "Suomen mallista" on tuttu Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitteista. Jos työmarkkinajärjestöt eivät pääse asiasta sopuun, hallitus aikoo hoitaa asian lainsäädännöllä.

Myös valtion aluehallintoon kaavaillaan muutoksia. Valtiovarainministeriössä valmistellaan parhaillaan uuden valtakunnallisen viraston perustamista. Sen perustamisella näyttää olevan kiire, koska sen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2026 alussa. Virastoon on tarkoitus keskittää lupa- ja valvontavirasto Valviran, aluehallintoviraston sekä ely-keskusten ympäristötoiminnot. Virasto vastaisi luvituksesta, ohjauksesta ja valvonnasta koko maassa.

Orpon hallituksen kiire saada uudistukset vauhtiin ja valmiiksi on ymmärrettävää. Vaikeat asiat on hyvä hoitaa vaalikauden alussa. Lisäksi isojen uudistusten saaminen valmiiksi yhdessä vaalikaudessa vaatii paljon työtä ja lainsäädäntöä. Aika saattaa loppua kesken. Näin kävi muun muassa Sipilän hallitukselle. Opposition lisäksi kantona kaskessa saattaa olla eduskunnan perustuslakivaliokunta. Edellisten hallitusten aikana moni esitys kaatui valiokunnan käsittelyssä.

Kiireessä on suurena vaarana lainsäädännön huono taso. Lainsäädännön arviointineuvosto on useita kertoja kiinnittänyt huomiota siihen, että lakeja valmistellaan liian kovassa kiireessä, jolloin esimerkiksi lakien vaikutusarviointi jää puutteelliseksi.

Hallitusta on jo moitittu, että sillä on uudistustensa kanssa liian kiire. Lainvalmistelua ei pidä pilata liialla hosumisella.