Sipilän kohtalo voi olla "tulos ja ulos"

Päähallituspuolue keskustan taival kulkee tällä hetkellä yhä vahvemmassa mollissa. Vaikka maan talous kasvaa kohisten ja keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä käy kertomassa Suomen talouden menestystarinasta aina Ranskan presidenttiä myöten, mikään ei tunnu auttavan.

Tuoreimmassa gallupissa (HS 23.9.) keskusta on pudonnut jo mitalikolmikon ulkopuolelle. Puolueen kannatus – 16,1 prosenttia – on viimeksi ollut näin alhaalla viisi vuotta sitten. Kannatus on luisunut huomattavan nopeasti.

Vielä viime vuoden lopulla keskusta kilvoitteli yhdessä kokoomuksen kanssa ykkössijasta. Nyt kokoomuksen kannatus huitelee yli 21 prosentissa. Eroa on vajaassa vuodessa syntynyt viisi prosenttiyksikköä. Sitä eivät virhemarginaalit tai muutkaan "pikaroknoosit" selitä.

Myös keskustan omassa ryhmässä apatia alkaa vallata alaa. Tappiomielialasta ei voi vielä puhua, mutta neuvottomuus mielipidemittausten edessä on selvää.

Puolueen johto on voimakkaasti sitoutunut koko maan talouden kuntoon saattamiseen. Nyt kun tulosta alkaa syntyä, hyöty siitä valuu kokoomukselle. Myös vihreät on nousukiidossa paitsi metropolialueella myös muutamissa maakuntakaupungeissa. Samalla demaritkin tuntuvat saaneen jostain sen verran lisähappea, että punkesivat viime gallupissa keskustan ohi.

Miten tässä nyt näin kävi, tuskailevat omalle puheenjohtajalleen lojaalit keskustavaikuttajat. Julkisesti kukaan ei tohdi Sipilää vielä haastaa, mutta kulisseissa käy kuhina.

Yhtenä syynä pidetään puolueen sitoutumista kilpailukykysopimukseen. Vaikka kiky on kiistämättä parantanut Suomen viennin vetoa, keskustan kannattajista ei siltä tunnu. Kenttäväki on sitä mieltä, että pieni- ja keskituloiset on pantu maksamaan koko lysti. Vaikka kiky myös helpottaa työllisyyttä ja valtion taloudenpitoa, niiden vaikutusta ei ole helppoa konkretisoida.

Toinen asia, mistä Sipilän alamäen katsotaan alkaneen, on hänen ja Ylen toimituksen välinen kovasti julkisuutta saanut sähköpostien vaihto viime vuoden lopulla. Sipilä ei itsekään sittemmin pitänyt aktiivisuuttaan kovin hyvänä ajatuksena, mutta pahoittelu ei auta. Kun kehitystä katsoo taaksepäin, keskustan kannatuksen luisu alkoi noista viikoista.

Syitä on myös puolueen johdon omaksumassa linjassa. Keskusta on Sipilän johdolla keskittynyt hoitamaan valtion asioita. Samalla puolueen johtamasta hallituspolitiikasta on tullut insinöörimäisen teknistä. Siitä puuttuu säihke ja sen mukana kannatuspotentiaalin kasvu.

Miksi keskusta ei puhuttele tällä hetkellä maakuntien ihmisiä, vaikka sillä olisi siihen kaikki eväät? Maakuntien talous kasvaa vauhdilla, mutta onko elinkeinoministeri Mika Lintilä onnistunut profiloitumaan sillä. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on ansioitunut EU-pöydissä suomalaisten metsänomistajien etujen ajajana, mutta lulucf on saattanut jäädä kannattajille hämäräksi.

Vielä nähtävänä on, saako maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ruokaketjun toimimaan aiempaa tasavertaisemmin. Tätä odottaa tuottajien lisäksi myös maakuntien vahva elintarviketeollisuus.

Sipilän kausi on katkolla ensi kesänä. Tilanteesta saattaa tulla yrittäjätaustaisen pääministerin kannalta ongelmallinen. Aiemmin Sipilä on itse todennut, että pelin henki on selvä: tulos tai ulos.

Harva keskustalainen voi kiistää Sipilän saavutukset maan talouden ja työllisyyden kuntoon saattamisessa.

Silti se ei välttämättä hänelle itselleenkään riitä. Johtopäätös voikin olla, että hyvän tuloksen jälkeen hän itse päättää siirtyä politiikasta ulos. Seuraavien kuukausien kannatusmittaukset kertovat paljon.