Taloudesta tulee nyt huolestuttavia merkkejä – suurlaman torjuminen on keskuspankkien käsissä

New Yorkin pörssissä varsinkin teknologiayhtiöt ovat menettäneet arvoaan. Kuva: Jaana Kankaanpää

Maanantaina oli musta päivä maailman osakemarkkinoilla. Tokion pörssissä syöksy oli samaa luokkaa kuin koronapandemian iskiessä reilut neljä vuotta sitten. Helsingin pörssin yleisindeksi laski vajaat kaksi ja puoli prosenttia. Myös korot reagoivat voimakkaasti. Asuntolainoissa usein käytetty viitekorko 12 kuukauden Euribor laski maanantaina jyrkästi. Tiistaina markkinoilla nähtiin korjausliike ylöspäin, mutta tunnelmat pörsseissä ovat edelleen jännittyneet. Japanissa syöksy liittyi osin valuuttakurssimuutoksiin. Suurempi huolenaihe on jo pitempään ollut Yhdysvaltojen talous. Monet merkit viittaavat siihen, että amerikkalaistalouden pitkään jatkunut veto on hyytymässä.

Esimerkiksi talousnobelisti Paul Krugman arvioi maanantaina Yhdysvaltojen talouden olevan matkalla taantumaan. Työttömyys onkin ollut viime kuukaudet kasvussa. Pääsyynä talouden huonoon vetoon hän pitää maan keskuspankin kireää korkopolitiikkaa. Krugmanin mukaan iso koronlasku syyskuussa voisi vielä kääntää talouden suunnan. Korkotaso on tällä hetkellä eniten taloutta hidastava sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan jälkeistä inflaatiota lähdettiin torjumaan koronnostoilla hieman jälkijunassa. Myös lasku tapahtuu hitaasti. Erityisen haitallista korkea korkotaso on Suomelle, koska yleisen hintatason nousu on meillä käytännössä jo pysähtynyt.

Viime viikolla julkaistu Elinkeinoelämän suhdannebarometri kertoi talouden pohjakosketuksen olevan käsillä. Yritykset odottavat yleisesti piristymistä loppuvuotta kohti. Yhdysvaltojen talouden vaikeudet voivat vielä kääntää kuvaa kielteisemmäksi. Amerikan markkina on itsessään yksi tärkeimpiä suomalaisyritysten vientimarkkinoita. Lisäksi tunnelma Atlantin takana vaikuttaa ratkaisevasti maailmantalouteen. Kaikki isot maailmanlaajuiset talouskurimukset ovat lähteneet liikkeelle New Yorkin pörssin romahduksista. Korkojen nopea lasku voi sekin vielä yllättää positiivisella puolella. Esimerkiksi lähes kokonaan hyytynyt rakennusala odottaa korkojen laskua kuin kuuta nousevaa.

Hallitus valmistautuu syksyn budjettiriiheen suuren epävarmuuden keskellä. Valmistelun pohjana on valtiovarainministeriön kesän suhdanne-ennuste, joka voi antaa liian ruusuisen kuvan taloustilanteesta. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei sulkenut pois uusien säästöpäätösten mahdollisuutta Helsingin Sanomien haastattelussa. Hallitus päätti viimeksi keväällä kovista lisätoimista hallitusohjelmassa jo sovitun hevoskuurin päälle. Kokoomusjohtaja haluaakin viestittää, että alijäämätavoitteista pidetään huolta oli taloustilanne mikä hyvänsä. Eri asia on, kannattaako synkkää taloutta kurittaa uusilla säästöillä. Syyskuussa alussa voimaan tuleva arvonlisäveron korotus iskee sekin loven kuluttajien heikkoon ostovoimaan.

Lisämurhetta hallitukselle tuo hyvinvointialueiden ennakoituakin suuremmat alijäämät. Ylen mukaan hyvinvointialueet tekevät tänä vuonna alijäämää hieman yli 1,25 miljardia euroa. Vielä huhtikuussa julkistetun julkisen talouden suunnitelman arviossa luku oli yhteensä yli 860 miljoonaa euroa. Ongelmiin ei ole helppoja ratkaisua. Aitoa lisärahan tarvetta on monella sektorilla ja taantuman keskellä pitäisi vielä elvyttääkin. Toisaalta mitään sellaista kasvuloikkaa ei Suomen taloudessa ole näköpiirissä, jolla edes nykyisenkaltaiset hyvinvointipalvelut voitaisiin pitkällä aikavälillä säilyttää.

Maailmassa on viime vuosina ollut tarpeeksi kriisejä. Uusi suuri lama on viimeinen asia mitä nyt tarvitaan. Avainasemassa sen torjumisessa ovat keskuspankit, joiden päätöksiä seurataan syksyn aikana entistäkin tarkemmin silmin.