Luottamus Postiin on palautettava – yhtiön päätehtävä ei ole tuottaa voittoa valtiolle

Kuva: Timo Filpus

Postinjakelussa on viime aikoina ollut jälleen valtakunnallisia häiriöitä. Ne ovat osa pitkään jatkunutta kehitystä, jossa postipalvelun on annettu rapautua. Kirjepostin määrä on vuosikymmenessä pudonnut yli 70 prosenttia. Perussyy kehityksen taustalla on digitalisaatio, mutta osittain kyse on kierteestä, jossa palvelutason heikentyminen on vienyt luottamusta postiin ja vähentänyt lähetysten määrää entisestään.

Uudistunut postilaki tuli voimaan lokakuussa. Sen mukaan yleispalveluun kuuluvat postilähetykset on keräiltävä ja jaettava vähintään kolmena arkipäivänä viikossa, arkipyhiä lukuun ottamatta. Tähän asti jakeluvelvoite kattoi kaikki viisi arkipäivää. Erilaiset vuoropäiväjärjestelyt ovat postinjakelussa jo arkipäivää. Asiakkaan on vaikea hahmottaa milloin postin pitäisi olla perillä. Moni on jo tottunut siihen, että posti tulee milloin sattuu, jos tulee ollenkaan.

Lokakuussa otettiin käyttöön myös määräaikainen sanomalehtijakelua koskeva valtion jakelutuki. Avustuksen tarkoituksena on luoda edellytyksiä sanomalehtijakelun toteuttamiselle viitenä arkipäivänä viikossa alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa eikä saatavilla täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua. Postin uuden hallintoneuvoston puheenjohtajan kansanedustaja Oskari Valtolan (kok.) mukaan jakelutuen ja postilain vaikutuksia seurataan yhtiössä. Hänen mukaansa valtio-omistaja edellyttää yhtiöltä kuitenkin kannattavaa toimintaa ja sopeutumista laskeviin jakelumääriin (MT.fi 19.10.).

Valtolan mielestä Postin tehtävä on tuottaa valtiolle rahaa. Maksettujen osinkojen perusteella se on sitä viime vuosina tehnytkin. Keskittyminen pakettien jakeluun voi tuoda kannattavuutta lyhyellä aikavälillä, mutta voi kysyä, onko erittäin kilpailtu pakettibisnes riittävä tulevaisuuden näkymä yhtiölle? Miksi valtio ylipäätään omistaa yhtiön, jos sillä ei ole minkäänlaista yhteiskunnallista tehtävää?

Postin päätehtävä on jakaa postia. Kyse on paitsi peruspalvelusta, myös huoltovarmuuden ja demokratian kannalta kriittisestä toiminnasta. Postiin on voitava luottaa. Yhtiön johdon tehtävä on palauttaa luottamus. Postia valvovien poliitikkojen taas pitää kirkastaa johdolle, mikä on yhtiön perustehtävä.